Tiesitkö, että suuri osa suomalaisesta asuntokannasta sijoittuu lähiöihin? Lähiöiden rakennus kävi vilkkaimmillaan 1960- ja 70-lukujen aikana, jolloin uusien asuinalueiden rakentamisella vastattiin kaupunkeihin ja erityisesti Helsinkiin suuntaavan muuttoliikkeen tarpeisiin. Nämä kaupungistuvan Suomen asuntopulaa helpottamaan rakennetut kasvukeskusten lähiöt ovat tänä päivänä edelleen koti noin miljoonalle ihmiselle.
Lähiöissä olennaista on asuminen: ne suunnitellaan ja rakennetaan asumiseen keskittyneiksi alueiksi. Palvelut – kuten vaikkapa kaupat, postit, kioskit ja terveydenhuolto – löytyvät monesti keskuksista eli lähiöiden ulkopuolelta tai sivusta. Tällainen asumisen ja palveluiden erottelu perustuu pitkälti funktionaaliselle suunnittelulle, jossa kaupungin eri toiminnot erotellaan omille alueilleen: yhdessä paikasta löytyy koulu ja työpaikat, toisesta koti, kolmannesta kaupat ja näiden välillä liikutaan henkilöautolla tai julkisen liikenteen avulla.
Jos kuitenkin kysytään kaupunkimaisten asuinympäristöjen asukkailta itseltään, on kysyntä keskustoja ja kerrostaloasumista kohtaan kasvanut. Lähiöihin verrattuna kaupunkien keskustat tarjoavat välineitä sujuvampaan arkeen, sillä niissä asuminen, työ, palvelut, harrastukset, kulttuuritarjonta ja liikenneyhteydet nivoutuvat yhteen käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi.
Lähiöiden suuri määrä, laajat peruskorjaustarpeet, asukkaiden ikääntyminen ja yksilöiden muuttuvat elämäntavat asettavat lähiöalueille muutospaineita. Monipuolisia ratkaisuja tarvitaan, jotta asuinalueet kykenevät sekä palvelemaan asukkaita paremmin että olemaan houkuttelevampia lapsiperheille ja nuorille asukkaille. Nämä ovat haasteita, joihin monet 60-70 -lukujen ratkaisut eivät enää kykene vastaamaan. Mitä tämä kaikki tarkoittaa lähiöiden tulevaisuuden kannalta?
Lähiöissä on potentiaalia, josta tulee huolehtia jatkossakin
Samalla lähiöt ovat niitä alueita, jotka tarjoavat väljää, rauhallista ja lähellä luontoa sijaitsevaa asumista. Esimerkiksi Mari Vaattovaara ja Katja Vilkama selvittivät tutkimuksessaan, mitkä syyt ovat saaneet keskiluokkaan kuuluvat ihmiset jäämään ja muuttamaan pääkaupunkiseudun sosioekonomisesti heikommille alueille. Tutkijat havaitsivat että halpa asuminen, lähellä asuvat tuttavat, luonnonrauha ja lasten harrastusmahdollisuudet ovat alueiden vahvuuksia. Vaattovaara kuitenkin näkee palvelurakenteen heikentymisen olevan trendi lähiöissä. Vaikka julkiset palvelut voitaisiin tarjota lähiympäristössä, on esimerkiksi kahviloiden kaltaisten palveluiden kysyntä kasvanut.
Palvelut lähiöihin ja uudenlaisia ostareita
Kaupunkikehityksessä painotetaan yhä enemmän asukaslähtöiseen kehittämistä, jotta alueet voitaisiin suunnitella yhä paremmin asukkaiden hyvinvointia tukeviksi. Lähiöille tämä tarkoittaa pitkälti ratkaisuja, joilla alueiden palvelutarjontaa voitaisiin monipuolistaa. Millaisia ratkaisuja jakamistalouden palvelut, pop up -palvelut tai palveluiden automatisaatio voisi tarjota lähiöalueiden palvelutarjonnan monipuolistamiseksi?
“Pop up” on tarkoittaa yksinkertaisimmillaan mitä tahansa väliaikaista toimintaa – kuten vaikkapa kioskia, joka muuttaa kesäksi torin kulmalle. Pop up toimintaa on järjestetty jo aikaisemmin kaupunkien keskustoissa. Syksyllä 2017 toista kertaa järjestettävän Pop up Kuopio -tapahtuman idea on tarjota uusille yrittäjille ja yhteisöille mahdollisuutta kokeilla liikeideaansa ja testata tuotteensa ja palvelun kysyntää Kuopion keskustassa. Samalla tyhjiä liiketiloja on saatu tehokkaaseen käyttöön. Voisiko esimerkiksi lähiöiden perinteisten palvelutarjoajien, ostareiden, tiloja hyödyntää yhä monipuolisemmin ja tarjota tiloja ketterien pop up tapahtumien järjestämisessä? Samalla saataisiin vaihtuvuutta muuten rauhallisille alueille.
Jakamistalouden palvelut voivat puolestaan tuoda lähiöihin uudenlaisia palveluita. Facebookin kierrätysryhmät sekä Naapuruston jakamispalvelu Nappi Naapuri mahdollistavat tavaroiden ja avun saamisen naapureilta. Tällöin porakone tai koiranhoitaja löytyy keskustan sijasta lähinaapurustosta.
Palveluiden automatisaatio voisi myös tarjota oivaltavia ratkaisuja lähiöiden palvelupulaan. Kun palvelut automatisoidaan, on alueilla mahdollisuus saada läheltä vaikka peruselintarvikkeet ilman pidempiä automatkoja. Automaattikauppoja on jo nyt avattu esimerkiksi Forssassa, ja automaattikaupan nähdäänkin kiinnostavana palvelutarjoajana maaseudulla ja lähiöissä, joissa perinteisen ruokakaupan pitäminen ei olisi enää kannattavaa.
Hyvät lähipalvelut estävät osaltaan lähiöiden väestörakenteen yksipuolistumista houkuttelemalla eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä asumaan alueelle. Jokaisella lähiöllä on kuitenkin oma alueellinen identiteetti ja yksilölliset tarpeensa, jotka tulee huomioida palvelukehittämisessä. Asukaslähtöinen aluesuunnittelu edesauttaa sitä, että nämä nykypäivän kylät muodostuvat viihtyisiksi niiden omista lähtökohdistaan ja ovat houkuttelevia sekä asukkailleen että muualta tuleville vierailijoille.
Demos Helsingin ja Järvenpään kaupungin yhtesprojektissa Hyvä elämä Jampassa kehitettiin uusia ratkaisuja tukemaan Jampan asukkaiden hyvää elämää. Hankkeen aikana asukkaille pidettyjen työpajojen, kyselyiden ja haastattelujen tuloksena tunnistettiin Jampan alueen kehittämiskohteet sekä muodostettiin Järvenpään kaupungille asukaslähtöisen kehittämisen malli. Mallin avulla kaupunki voi jatkossakin kehittää alueen palveluita kokeilevasti yhdessä alueen asukkaiden sekä eri toimijoiden kanssa.