Hallintokoneistot ympäri maailmaa rämpivät haasteiden keskellä. Demos Helsinki järjesti hallinnon kehittämistyötä tekeville asiantuntijoille keskustelutilaisuuden, jossa käytiin läpi keskeisiä tarpeita ja mahdollisuuksia liittyen julkisen hallinnon uudistumiseen. Samassa yhteydessä keskusteltiin Demoksen uusista kansianvälisistä kumppanuuksista. Ihmislähtöiset kokeilut, keinot asettaa pitkäkantoisia tavoitteita ja kehittää ratkaisuja yhdessä ovat keskeisiä askelia kohti uuden ajan hallintoa.
Ihmisten tarpeet moninaistuvat, suuria uudistuksia on vaikea saada läpi ja kansalaisten luottamus hallintoa kohtaan laskee useissa maissa. Maailma kulkee nopeasti kohti jälkiteollista aikaa, jossa monet nykyiset toimintamallit eivät tuota toivottuja tuloksia.
Demos Helsinki on erikoistunut julkisen hallinnon kehittämiseen sekä Suomessa että ulkomailla. Kun työskentelimme Suomen valtioneuvoston kanslialle, työn tuloksena syntyi toimintamalli, jolla suomalaiset ministeriöt voivat hyödyntää kokeilumenetelmiä politiikka-aloitteiden edistämisessä. Hankkeessa ehdotettu kokeiluohjelma päätyi hallitusohjelmaan, ja nyt lukuisat ministeriöt toteuttavat omia strategisia kokeilujaan.
Mistä keinoja julkisen hallinnon uudistamiseksi?
Tapahtumassa tunnistettiin useita tarpeita hallinnon uudistamiselle. “Jo vuosien ajan on nähty, että enää ei voida yksityiskohtaisesti suunnitella satoja toimenpiteitä tulevien vuosien ajalle. Nyt on asetettava suunta ja opittava uusilla menetelmillä ja yhdessä”, totesi liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri Maria Rautavirta.
Viime vuosina Suomessa on nähty kokeilukulttuuribuumi. Kokeilut on nähty merkittävänä uudistajana myös maailmalla. Esimerkiksi OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría on maininnut, että hallinnon on erittäin keskeistä oppia paremmin hyödyntämään kokeilujen keinoja.
Suomessa lähtökohdat tähän näyttävät olevan hyvät. Syksyllä 2017 OECD julkaisi perusteellisen arvion suomalaisesta kokeiluviitekehyksestä, jonka kehittämistä Demos Helsinki on tukenut. Tilaisuudessa OECD:n Piret Tonurist kuvasi suomalaista viitekehystä “maailman kokonaisvaltaisimmaksi lähestymistavaksi kokeiluihin ja hallinnon kehittämiseen.” Samaan aikaan kokeiluja on myös kritisoitu: kun niitä on hyödynnetty olemassa olevan politiikan vahvistamiseen, kokeilut on toisinaan nähty luottamusta vähentävänä ja demokraattisia prosesseja ohittavana menetelmänä (Guardian, 2014).
Uusiutumistarpeet näkyvät ympäri maailmaa – myös Demos Helsingillä on joukko uusia kansainvälisiä kumppanuuksia
Tilaisuudessa keskusteltiin OECD:n Piret Tonuristin johdolla myös kansainvälisistä hallinnon kehittämisen esimerkeistä. OECD:n kansainvälinen katsaus osoitti että eri maiden hallinnoilla on paineita uudistua, koska perinteisillä hallinnon työkaluilla on vain rajallinen kyky tuottaa ratkaisuja monimutkaisiin (complex) ongelmiin. Demos Helsingin hallinnon kehittämistyössä on haluttu ottaa ihmislähtöinen, avoin ja kokeiluja laajempi lähestymistapa.
Demos Helsingin työ keskittyy kokeilujen ja kokeilujärjestelmien suunnittelun lisäksi pitkän aikavälin hallintokyvykkyyksien kehittämiseen ja tulevaisuuden virkahenkilöiden kouluttamiseen. Olemme mm. rakentaneet yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) kanssa kokeiluja ja ennakointityökaluja hyödyntävää innovaatioyksikköä Intian Assamin osavaltioon. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa olemme pääministerin toimiston kanssa suunnitelleet kokeilukehikkoa, jota hallinto voi hyödyntää strategisten kokeilujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnittelemamme kokeilukehikon keskiössä ovat avoimuuden lisääminen politiikkatoimien suunnittelussa ja hallinnon nopea oppiminen. Latviassa ja Australiassa taas järjestimme virkahenkilöille ja paikallisen valtioneuvoston johdolle simulaatioita kokeilu- ja ennakointityökalujen käytöstä sekä tuotimme toimenpidesuunnitelman hallinnon innovaatiokyvykkyyksien kehittämiseksi.
Kohti ihmislähtöistä hallintoa
“Nykyhallinnon tehtävä ei ole entistä vaikeampi tehtävä, mutta se on erilainen tehtävä”, totesi Suomen valtioneuviston kanslian strategiasihteeristön ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen. “Yksi suuri muutoskulku on se, että nyt hallintolähtöisestä politiikasta pyritään kohti ihmislähtöistä”, Kekkonen sanoi. “Miltä näyttäisi esimerkiksi peruskoulu, jos se nyt suunniteltaisiin lähtökohtaisesti ihmislähtöisesti”, Kekkonen kysyi.
Demos Helsingin kokemukset suomalaisesta ja kansainvälisestä työstä tukevat sitä ajatusta, että parhaimmillaan hallinnon kehittäminen voi tuottaa parempia tuloksia lisäämällä vaikuttamisen paikkoja ja avoimuutta hallinnossa. Kyse ei siis ole pelkästään uusien työkalujen omaksumisesta, vaan kokonaisvaltaisesta lähestymistapojen uudelleen ajattelusta. Hallinnon kehittämisprojekteissa olemme myös laajemmin kartoittaneet asioita, jotka ovat keskeisiä muutosta tavoitteleville hallinnoille. Eri puolilla maailmaa toteutetuissa projekteissa olemme havainneet, että uuden ajan hallintoa tukevat tehokkaasti:
- Yhdessä määrittäminen. Tarvitaan kykyä suunnata politiikkatavoitteita läpi vaalikausien yhdessä ihmisten ja tavoitteisiin liittyvien toimijoiden kanssa.
- Oppiminen. On oltava keinoja kokeilla, erehtyä ja oppia ennen politiikkatekojen laajaa käyttöönottoa. Tämä edellyttää hallinnolta uudenlaista nöyryyttä.
- Pitkän aikavälin tähtäin. On kyettävä nimeämään huomattavasti vaalisyklejä pidemmälle ulottuvia tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista.
Demos Helsinki julkaisi tilaisuudessa White Paperin, jossa käydään läpi keskeiset ajatuksemme hallinnon kehittämisen tarpeesta ja keinoista. Lataa White Paper tästä: