Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Kansainväliset muutosajurit vaikuttavat siihen, mitä tämä uusi on ja miten sitä parhaiten opitaan. Tunnistimme viisi trendiä, joista Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen on otettava kauaskatseinen ote.
Isot pyörät pyörivät, ja rahoitus on kriisissä. Koulutusohjelmia yhdistetään, ja yt-neuvotteluja on käyty. Lahjakkaat suomalaistutkijat muuttavat ulkomaille. Fantastinen yliopistouudistus saattaakin olla fiasko.
Suomen korkeakoulujen tila tuntuu murheelliselta. Ja kuitenkin: Suomen pitäisi nyt nostaa katseensa ylöspäin hupenevista budjeteista. Edessä siintävät vielä suuremmat haasteet, jotka viimeistään mullistavat yliopistokenttämme.
Suomalaiset yliopistot toimivat globaaleilla kilpakentillä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvoi maailmanlaajuisesti 99 prosenttia vuosina 2000–2009, ja parhaillaan kasvuvauhti on 75 prosenttia. Kytkeytyneessä maailmassa Suomen korkeakoulukenttään vaikuttavat maailmanlaajuiset muutosajurit, jotka voivat pistää liikkeelle huomattavia tapahtumaketjuja. Yliopistoissa on otettava kantaa näihin maailmantalouden trendeihin:
- Työ muuttuu. Se on jo muuttunut, ja digitalisaatio ja viestintäteknologia kiihdyttävät muutosta entisestään. Sekä koulutusjärjestelmän ja työnantajien että tulevaisuuden työntekijöiden tulee kasvattaa kyvykkyyksiään toimia ketterinä työn tarjoajina, kouluttajina ja työntekijöinä.
- Kilpailu terävistä aivoista on maailmanlaajuista. Kun aasialaiset voivat digitalisaation avulla opiskella missä vain, miksi he haluaisivat opiskella ja innovoida juuri Suomessa? Haluammeko houkutella heitä tänne ja jos haluamme, kuinka erotumme muista laadukasta korkeakoulutusta tarjoavista maista?
- Menestyjän tunnistaa tulevaisuudessa meta- ja hybriditaidoista. Luovuus nousee työnteon taitojen kolmen kärkeen. Se vaatii sekä asioiden opettelua että mielikuvituksellista yhdistelyä. Miten korkeakouluissa opitaan metataitoja?
- Tekoäly ja robotisaatio luovat uusia tapoja tehdä tiedettä. Iris.AI:n kaltaiset keinoälyinnovaatiot voivat tehdä tutkimustyötä sekä ihmisten tukena että heidän puolestaan.
- Tulevaisuuden tiede on avointa ja yhteistä. Avoin tiede tarjoaa välineitä, joilla kytkeytyä globaaliin tutkimukseen, koulutukseen ja vaikuttavuuteen. Hyviä esimerkkejä on jo: Washingtonin yliopisto valjasti kansalaiset pelin avulla mukaan proteiinitutkimukseen. Yliopistojen yhteiskehittämisprojektissa tuhannet tieteilijät ovat yhdessä etsineet Higgsin bosonia.
Suomi luo nyt korkeakoulutuksen vision
Miten Suomi pysyy vetovoimaisena näiden muutosvoimien keskellä? Kuinka sovitamme kilpailun, työn ja markkinoiden vaatimukset ihmiskunnan yhteisen hyvän näkökulmaan? Mitä on laadukas opetus? Haluaako Suomen korkeakoulukenttä kehittyä alueellisesta globaaliksi, instituutio-orientoituneesta avoimeksi ja itseriittoisesta vuorovaikutteiseksi? Voiko se siirtyä lineaarisesta toimintatavasta, jossa perustutkimuksen kautta edetään soveltavaan tutkimukseen, innovaatioihin ja vaikuttavuuteen, dynaamiseen toimintaan, joka perustuu yhteiskehittämiseen?
Tätä selvittämään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti keväällä visiotyön, jossa määritellään suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila vuoteen 2030. Visiotyön tavoitteena on hahmottaa, miten korkeakoulutusta uudistetaan parhailla mahdollisilla tavoilla ja millaisia muutostarpeita globaalit trendit aiheuttavat. Siinä ratkaistaan tutkimusta ja koulutusta koskevia tärkeitä kysymyksiä, kuten:
Demos Helsinki on Korkeakoulutus 2030 -visiotyössä mukana rakentamassa näkemystä laadukkaasta, vaikuttavasta ja kilpailukykyisestä korkeakoulujärjestelmästä. Demos Helsinki on visioprosessissa korkeakoulukenttää osallistavien työtapojen asiantuntija vastaten muun muassa visiotyöpajojen menetelmistä ja fasilitoinnista. Tuemme lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriötä kokonaisprosessin suunnittelussa ja visiotyön sisällöntuotannossa.
Kirjoittajat: Jaakko Kuosmanen ja Leena Alanko