Energia kallistuu, korjausvelka kasvaa ja internet mullistaa tavan käydä kauppaa. Kaupungit ovat selviytyneet historian saatossa pommituksista ja vallankumouksista, mutta miten niille käy näiden tulevaisuuden haasteiden edessä?
1. Energian hinta uhkaa elintapojamme
Suurin osa käyttämästämme energiasta kuluu asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Koska energia maksaa, hupenee niihin myös sievoinen summa rahaa. Pääkaupunkiseutulaisen arvioidaan käyttävän kaikkiin kolmeen jopa 1 800 euroa kuukaudessa, josta 900 euroa pelkästään asumiseen.
Maapallon luonnonvarat ehtyvät, eikä energia ole enää niin halpaa tai helposti saatavilla kuin ennen. Kolmannessa maailmassa jylläävä väestönkasvu ja kaupungistumisen kiihtyminen vaikuttavat jo nyt kaikkien ihmisten kulutusmahdollisuuksiin. Äkillinen nousu öljyn tai muun kriittisen energiaresurssin hinnassa voi tarkoittaa huimaa laskua suomalaisten kotitalouksien elintasossa.
Lisäksi asuminen, liikkuminen ja ruoka tuottavat valtaosan maailman kasvihuonepäästöistä. Mikäli kaikki asuisivat ja eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljän maapallon luonnonvarat. Rakennusten energiantarpeen pienentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ympäristön kuormitusta ja nostaa globaalia hyvinvointia.
2. Korjausvelka syö rakennuskantaamme
Suurin osa Euroopan tulevaisuudessa käytössä olevista rakennuksista on jo olemassa. Valtaosa niistä rakennettiin vuosina 1950–1970. Kaupungistumista seuranneiden muuttovirtojen aikaan pystytetty rakennuskanta on nyt kipeästi remontoinnin tarpeessa, mutta kunnossapito on vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Uudistamistahti on Euroopan komission mukaan hidasta, noin yhdestä kahteen prosenttiin vuodessa.
Aiemmin asia hoidettiin infrastruktuurin parantamisella: Suurilla investoinneilla uuteen energiaan ja vesijohtojärjestelmiin, raide- ja metroverkostoihin ja korvaamalla vanhoja rakennuksia uusilla. Nykyään tällaisten ratkaisujen tiellä ovat monet taloudelliset ja poliittiset esteet. Kaupunkien kasvusta syntyviin ongelmiin täytyy löytää uusia ratkaisuja ja ottaa olemassa olevat tilat tehokkaammin käyttöön.
3. Kaupan murros tyhjentää liiketiloja
Yhä useammat yritykset siirtävät liiketoimintansa verkkoon. Nettikaupan osuus markkinoista kasvoi Pohjois-Euroopassa huimat 12,7 prosenttia jo vuonna 2013. Emme enää tyydy lähipuodin rajattuun valikoimaan, vaan tilaamme haluamamme tuotteet mieluummin netin yltäkylläisestä tarjonnasta. Myös ruoan kaltainen vähittäistavarakauppa siirtyy hiljalleen verkkoon.
Kun kysyntä heikkenee, keskustojen liiketilat tyhjenevät, mutta tarve palveluille ei häviä minnekään. Vaikka myynnit laskivat Tilastokeskuksen mukaan kaikilla kaupan aloilla vuonna 2014, palvelualojen liikevaihto sen sijaan kasvoi 2,8 prosenttia.
Pelkillä rakennuksilla ei ole juurikaan arvoa ilman elämää ja palveluita niiden ympärillä. Kaupan logiikan laajan murroksen myötä monet alueet ovat jäämässä ilman lähipalveluita juuri silloin, kun niiden pitäisi muuttua kestävämmiksi ja vetovoimaisemmiksi.
Mikä avuksi?
Digitalisaatiota pidetään yhtenä ratkaisuna edellä kuvattuihin haasteisiin. Aurinkoenergian kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja pystytään tulevaisuudessa valjastamaan helpommin käyttöön myös hajautetusti. Tästä kielii myös markkinoiden käyttäytyminen, aurinkopaneeleille ennustettiin läpimurtoa suomalaisiin kotitalouksiin jo viime keväänä.
Rakennusten korjausprojektit ovat usein kalliimpia kuin kokonaan uusien rakentaminen, mutta teknologian avulla vanhojakin rakennuskantoja voidaan muokata älykkäiksi. Asunnot, toimistot ja liiketilat saadaan teknologian myötä edullisesti energiapiheiksi ja tehokkaammin käyttöön.
Älysovellusten avulla taas voidaan parantaa tavaroiden ja hyödykkeiden, vaikkapa auton, yhteiskäyttöä. Kaupan haasteet on mahdollista selättää erilaisilla on-demand -palveluilla ja jakamalla logistiikasta syntyneet kustannukset useampien kuluttajien kesken.
Lisää kaupunkeja odottavia haasteita ja keinoja niiden ratkaisemiseksi löytyy marraskuussa ilmestyneestä Demos Helsingin julkaisusta “Nordic Cities Beyond Digital Disruption”.