Podcast: Mitä kaikkea ruoka ja ruoantuotanto kertovat meistä ja koko yhteiskunnasta?

Millaista maailmaa olemme rakentamassa tuntuu tänään merkityksellisemmältä kysymykseltä kuin minkälaisessa maailmassa elämme. Valtavaa kaiken ympäröivää muutosta on kuitenkin vaikea tai jopa mahdoton tarkastella kokonaisuutena. Tulevaisuuden kuvittelu vaatii meitä sukeltamaan maailmalle eri osa-alueisiin kuitenkaan kadottamatta kosketusta pinnalla olevaan myllerrykseen.

Ruokajärjestelmä koskettaa meistä jokaista ja sen murros vaatii niin yhteiskuntamme kuin toimijuuksiemme uudelleenkuvittelua. Suhteemme ruokaan, sen kuluttamiseen ja tuotantoon ei ole erillinen siilonsa, vaan täysin sidoksissa siihen, millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa luomme juuri nyt. 

Demos Helsingin uudessa kuusiosaisessa Ruokayhteiskunta-podcastissa selvitämme, mistä ruoassa on todella kyse ja millaista murrosta ruokaketju käy läpi – ja ennen kaikkea, mitä tämä kaikki kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta. Keskustelemaan on kutsuttu vieraita, jotka ovat kukin tekemisissä suomalaisen ruokayhteiskunnan kanssa eri tavoin. Jokaisella jaksolla on oma ajankohtainen teemansa.

Podcastin vetäjänä toimii toimittaja Jari Hanska. Sarjan ovat suunnitelleet ja käsikirjoittaneet Jari Hanska ja Jarkko Lehtopelto. 

Tervetuloa Ruokayhteiskuntaan!

Kuka tekee ruokamme?

Millaisilla ehdoilla ja missä olosuhteissa ruokaamme tehdään? Muiden perushyödykkeiden tavoin, myös ruoan tuotannon optimointi heijastuu tuotantoverkon työntekijöihin. “Mahdollisimman laadukasta mahdollisimman halvalla” on mutkikas yhtälö; voimmeko varmistaa, että ruokaketju on alusta loppuun reilu kaikille osapuolille? 

Aiheesta keskustelemassa on ravintoloiden epäeettisiä käytäntöjä tutkinut toimittaja Paavo Teittinen Helsingin Sanomilta, Jyväskylän yliopistossa Just Foods-hankkeen parissa työskentelevä tutkijatohtori Teea Kortetmäki sekä Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

KUUNTELE JAKSO SUOSIKKI ALUSTALLASI – esimerkiksi Spotifysta täältä

 

Ruokavallan äärellä

Onko niin ruokajärjestelmän takana vaikuttavat valtarakenteet lähtökohtaisesti hidastavat muutosta? Pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus leimaavat maatalouspolitiikka ja näkyvät kaupan ja teollisuuden saralla sekä kuluttajien tottumuksissa. Mutta onko tämä hyvä näin? Miten ja millaista valtaa tulisi käyttää murroksessa?

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, Keskon eniten yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja (nyk. Lähitapiola) sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen pureutuvat ruokavallan kysymyksiin.

KUUNTELE JAKSO SUOSIKKI ALUSTALLASI – esimerkiksi Spotifysta täältä

Muutoksen airueet

Reilu murros edellyttääkin muutoksen pioneerejä, jotka eivät pelkää kyseenalaistaa toimialansa perinteitä. Näitä syvälle juurtuneita toimintatapoja on varmasti kaikkialla alkutuotannosta meidän jokaisen ruokapöytään. Millaisia muutoksia ruokajärjestelmän eri puolilla on jo käynnissä ja miltä tulevaisuus näyttää? 

Jakson vieraat havainnoivat läheltä ruokajärjestelmän muutoksia. Mukana keskustelemassa ovat keittiömestari Henri Alén, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n asiamies Rikard Korkman sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Galina Kallio, joka on erikoistunut uudistavan maanviljelyn ja kumppanuusmaatalouden tutkimiseen.

KUUNTELE JAKSO SUOSIKKI ALUSTALLASI – esimerkiksi Spotifysta täältä

 

Uusi teollinen vallankumous

Kuluttajat ja päättäjät vaativat ruokateollisuudelta eri asioita kuin 20 vuotta sitten. Selkein esimerkki on luonnollisesti, että tuotteiden ympäristöystävällisyys on noussut yhdeksi avainprioriteeteistä. Miten ruokateollisuus on reagoinut tähän? Entä miten maataloupolitiikalla voitaisiin ohjata tuotantoa nykyistä enemmän hiilineutraaliutta, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kansanterveyttä tukevaan suuntaan?

Näitä kysymyksiä pohtivat jaksossa ekologisen taloustieteen dosentti Markus Vinnari sekä Muu-tuotteistaan tunnetun Meeat Food Tech Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell.

KUUNTELE JAKSO SUOSIKKI ALUSTALLASI – esimerkiksi Spotifysta täältä

 

Pellot pelastavat maailman

Voidaanko maataloutta harjoittaa niin ettei se aiheuta haittaa ympäristölle, vaan päinvastoin elähdyttää sitä? Jaksossa perehdytään muutokseen kohti regeneratiivistä eli uudistavaa maataloutta. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Entä miten yhteiskunnassa voidaan tukea paremmin toimijoita niin, että niillä olisi intressejä sekä edellytyksiä olla osana tätä murrosta? 

Tästä keskustelemassa ovat ympäristövaikuttaja sekä Baltic Sea Action Groupin sekä Carbon Action-alustan perustaja ja puheenjohtaja Saara Kankaanrinta sekä Juuso Joona, joka pyörittää maanparannusmenetelmiin erikoistunutta Tyynelän tilaa.

KUUNTELE JAKSO SUOSIKKI ALUSTALLASI – esimerkiksi Spotifysta täältä

Tulevaisuus on jo täällä

Kehittyvä teknologia muuttaa ruokaketjun perusolettamuksia ja rakennetta, mutta ratkaistaanko ruokakriisi ja ilmastonmuutos teknologisilla innovaatioilla? Odotammeko teknologialta liikoja, vai onko meillä jo nyt ratkaisut käsissämme? Entä millainen yhteiskunnan pitää olla, että näitä innovaatioita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman järkevästi? Tätä pohditaan yhdessä maanviljelijä ja tutkija Tuomas Mattilan sekä sijoittaja Lauri Reuterin kanssa.

KUUNTELE JAKSO SUOSIKKI ALUSTALLASI – esimerkiksi Spotifysta täältä