Tuuli Kaskinen moderoi eilen Presidentti Niinistön isännöimien Kultaranta-keskustelujen huipentanutta paneelikeskustelua. Keskustelussa pohdittiin talouden ja ympäristön hyvinvoinnin yhteensovittamista.
Presidentti Niinistö sanoi viikolla Helsingissä pidetyssä ilmastohuippukokouksessa, että ”Ilmastonmuutos ei ole pelkkä ympäristöasia. Sillä on myös suoria vaikutuksia rauhaan ja turvallisuuteen.” Siitä tässäkin keskustelussa lähdettiin.
Nelinapaisessa maailmanpolitiikassa Kiinalla, Yhdysvalloilla, Venäjällä ja Euroopalla on kaikilla omat roolinsa. Näin on ilmastopolitiikassakin. Kiina investoi nyt valtavasti uusiin energiaratkaisuihin, yhdysvaltalaiset yritykset ja kaupungit etenevät ilman liittovaltiota ja EU:n piirissä kehitystä ohjataan yhteisillä ilmasto- ja energiatavoitteilla.
Mahdollisista konkreettisista toimenpiteistä ei ole pulaa. Paneeli ehdotti ainakin seuraavia:
1) Ympäristölle haitalliset yritystuet pois
2) Nopea oppiminen ja kopioiminen niiltä, joilla on jo onnistuneita ratkaisuja
3) Hiilelle hinta päästökaupan avulla, ensivaiheessa EU-järjestelmän laajentaminen Kiinan ja Kalifornian kanssa
4) Hiilipörssi, jossa päästöjen vähentäminen hiilensidonnalla kytketään niiden tuottamiseen. Hiilipörssin voisi toteuttaa myös päästökaupan laajennuksena, kuten mm. Kaliforniassa on jo osittain tehty.
5) Mustan hiilen ratkaisut osana Suomen puheenjohtajuusagendaa Arktisessa neuvostossa
6) Ruoasta 60% kasvisruoaksi kaikkialla Euroopassa
7) Startupit ja muut ilmastonmuutoksen torjumistoimista hyötyvät yritykset yhteen ajamaan etuaan
Ilmastopolitiikasta on tullut politiikan valtavirtaa
Kansainvälinen ilmastoprosessi on tällä hetkellä yllättävänkin vahva osa YK-politiikan prosesseja. Sen painoarvo on kasvanut merkittävästi sen 20 vuoden historian aikana. Tällä hetkellä se on yksi harvoista globaalin politiikan lohkoista, jonka piirissä oikeasti tapahtuu asioita. Silti prosessi on kohdannut monessa vaiheessa erittäin suuria vaikeuksia.
Nyt EU:n ja yritysmaailman piirissä on virinnyt uutta henkeä, kun päästötavoitteita on tiukennettu ja sisämarkkinoita ohjataan vihreämmän talouskasvun ehdoilla. Nyt olisi mahdollista ottaa kunnon loikka eteenpäin ja vahvistaa ilmastojohtajuutta Euroopasta käsin. Paneelissa ja yleisössä myös toistuvasti mainittiin, että Suomi voisi ottaa enemmän johtajuutta EU:n sisällä.
Kultarannassa huomasi, että ilmastonmuutokseen haetaan paljon monipuolisempia ratkaisuja kuin vielä 10 vuotta sitten. Ja mikä parasta, ratkaisuja hakee paljon laajempi joukko ihmisiä ja erilaisia tahoja.
Mika Anttonen: Ilmakehässä on yli 100 miljardia tonnia ylimääräistä hiiltä ja se kasvaa joka päivä. Tulisi puhua päästöoikeuksien lisäksi sitomisvelvollisuudesta. Miten saamme ylimääräisen hiilen pois ilmakehästä? #Kultaranta
— TPKanslia (@TPKanslia) June 18, 2018
Kestävät innovaatiot syntyvät pienten ja suurten yhteistyössä
Demos Helsinki aloitti työn talouden ja ympäristön yhteensovittamiseksi jo vuonna 2009, kun Peloton-ohjelma luotiin tukemaan eri teollisuudenalojen kestävien innovaatioiden kehittämistä.
Syntyi “Peloton-way-of-thinking”, tapa ajatella ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja ajan suurimpina bisnesmahdollisuuksina. Monet nimekkäät suomalaiset organisaatiot ovat siitä asti vieneet ajattelua eteenpäin. Kulmakivenä ajattelussa on yhteistyö, joka nousi esiin myös Kultaranta-paneelissa.
Valtavaan suosioon nousseen nyhtökauran kehittäjä Maija Itkonen kiteytti, että suurin voima kestävien innovaatioiden kehittämisessä piilee suurten ja pienten yritysten yhteistyössä.
“Harvoin megakorporaation tuotekehitysosastossa syntyy innovaatioita. Tarvitaan pieniä agiileja tiimejä ja toisaalta isoja korporaatioita, jotka lähtevät kaupallistamaan tuotteita”, Itkonen totesi.
Tuorein Demos Helsingin julkaisu Bees and Trees – Unique Partnerships to Co-create Sustainable Business (2018) on käytännön “ohjekirja” startupien ja suurten yritysten yhteistyöhön kestävien innovaatioiden kehittämisessä.
#cocreation & #collaboration are keys to environmental innovations & new products. Small agile teams and large corporations should work more #together, says @maijaitkonen
Our model for strategic partnerships between small and large companies: https://t.co/TreM1zNGgb#kultaranta pic.twitter.com/Q5yUNauFl7
— Demos Helsinki (@DemosHelsinki) June 18, 2018
Kuinka aloittaa suuren yrityksen ja startupin yhteistyö tuotekehityksessä? Haluatko kuulla lisää Demos Helsingin Bees&Trees -mallista ja kestävistä innovaatioista? Ota yhteyttä Satu Lähteenojaan ja Tyyra Linkoon.