Nyt ne ovat käynnissä: neuvottelut Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta. Siitä pitäisi tulla uudenlainen, kompakti ja strateginen. Jotain muuta kuin Kataisen hallituksen ohjelma neljä vuotta sitten.
Mutta hallitusohjelmaa ei kirjoiteta lause-lauseelta hallitusneuvottelijoiden aikana neuvottelijoiden toimesta. Pohjateksti tulee puolueiden ohjelmapapereista ja ministeriöiden viime kuukausina kokoamista hallitusohjelmatavoitteista. Myös kymmenet etujärjestöt ovat laatineet omat hallitusohjelmapaperinsa, joista hallitusohjelman kirjoittajat nostavat sopivia linjauksia keskusteltavaksi ja muokattavaksi.
Mikä sitten on suomalaisten ajatushautomoiden panos tulevaan hallitusohjelmaan? Demos Helsingin julkaisuista muutamat kulunevat hallitusneuvottelijoiden käsissä. Mutta minun asemassani kiinnostavampaa on katsoa muiden talojen papereihin. Tässä kolme teemaa, joihin kaikkiin löytyy vastauksia suomalaisten ajatuspajojen raporteista. Niitä hallitusneuvottelijat lukevat ja jokaisen itseään kunnioittavan politiikan keskustelijan kannattaa vilkaista.
1. Euroalueen tulevaisuusvaihtoehdot
Perussuomalaisten vaalivoitto 2011 tarkoitti myös sitä, että puolue alkoi saada opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävää rahoitusta ajatuspajatoiminnan pyörittämiseen. Suomen perusta -ajatauspaja tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen keväällä 2013, jolloin julkaistiin Miten euroalue kehittyy? -raportti. Sen on tehnyt Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ja työtä on vetänyt laitoksen johtaja Pasi Holm. Raportissa käydään läpi valuuttaunionin etuja ja haittoja sekä käydään läpi mahdollisia tulevia kehityskulkuja (esim. mitä käy jos Kreikka eroaa unionista). Johtopäätös on, että valuuttaunionin tervehdyttäminen vaatisi EU:n integraatiokehityksen syventämistä. Miten euroalue kehittyy? on raportti, jota perussuomalaiset nyt käyttävät, kun he nyt etsivät tapoja muokata aiempaa eurokriittistä linjaansa hallitukseen sopivaksi. Tämän tietävät myös Keskustan ja Kokoomuksen neuvottelijat, jotka etsivät perussuomalaisten omasta paperista itselleen sopivia ehdotuksia.
2. Päätöksentekoprosessin uudistaminen
Nyt keskustallaan laajasti hallitusohjelman muodosta. Juha Sipilä ilmoitti jo syksyllä tavoittelevansa strategista hallitusohjelmaa, joka rakentuu muutaman pääteeman ympärille sen sijaan. Sipilän malli on peräisin Sitran yliasiamiehen Mikko Kososen yhdessä Yves Dozin kanssa kirjoittamasta Governments for the future. Building the strategic and agile state -raportista. Raportti kuvaa tapoja, joilla valtiollista päätöksentekoa saadaan uudistettua nykyistä ketterämmäksi ja ennakoivammaksi. Sitra on käynyt eduskuntapuolueiden kanssa laaja keskustelua raportin tuloksista ja on melko selvää, että raportin ohjeet on otettu vakavasti muuallakin kuin Keskustassa.
3. Sosiaaliturvan uusi muoto
Kaikki nyt hallitusta muodostamassa olevat puolueet ovat puhuneet kampanjoissaan sosiaaliturvan uudistamisesta työn vastaanottamista kannustavampaan suuntaan. Porvarihallituksen on helpompi sopia kauan keskusteluissa olleesta sosiaaliturvan uudistamisesta kuin jos vasemmistopuolueet olisivat olleet mukana. Ajatuspaja Libera julkaisi joulukuussa 2013 Perustili-raportin, joka esitteli konkreettisen, työnteon ja etuisuuksien yhdistämisen joustavasti mahdollistavan mallin sosiaaliturvasta. Perustilin ideana on saada ihmiset keräämään tililleen työnteolla saldoa, jota sitten voi käyttää palveluihin, vakuutuksiin tai vaikka kotitaloustyöhön. Perustili-raportin yksi kirjoittajista oli Elina Lepomäki, joka nyt on kokoomuksen kansanedustaja. Hän on myös Liberan säätiön puheenjohtaja. Hänen edeltäjänäsä puheenjohtajana oli Anne Berner, joka puolestaan valittiin kansanedustajaksi keskustan listoilta ja on yksi keskustan hallitusneuvottelijoista.
Ja hyvä on, mainitaan sitten listan jatkoksi myös Demos Helsingin tuotokset, joilla luulisi olevan kysyntää hallitusneuvotteluissa.
Uusi hallitus hakee strategisen ohjelmansa tueksi yleiskuvaa lähivuosien ja -vuosikymmenten muuttuvasta toimintaympäristöstä. Siinä muutoksessa tärkeimmät muutosajurit ovat nopeasti etenevä ja läpi eri yhteiskunnan alueiden menevä digitalisoituminen sekä eri tavoin vastaantuleva kiihtyvä globaali kamppailu niukkenevista luonnonvaroista. Scenarios for Sustainable Lifestyles 2050 -skenaarioraportti tarjoaa neljä erilaista mallia siitä, miten nämä muutokset muokkaavat eurooppalaisia yhteiskuntia tulevien vuosikymmenten aikana. Skenaarioista löytyy sekä avointen markkinoiden vauhdittama hyper-kilpailun yhteiskunta (Singular Super Champions) että Euroopan laajuisen talousromahduksen jälkeinen, vahvasti paikallistalouteen nojautuva yhteiskunta (Empathetic Communities). Näiden skenaarioiden ideana ei tietenkään ole taustoittaa vain hallitusohjelman kaltaisen strategisen politiikkadokumentin valmistelua. Demos Helsingin yhteiskunnallisen muutosteorian mukaisesti skenaariot esittelevät yhteiskunnan eri tasoilla ja osa-alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Tavoitteena on auttaa eri ryhmiä (kansalaisia, startu-yrittäjiä, sosiaalisten innovaatioiden levittäjiä, järjestöjä ja kuntien virkamiehiä).
Demos Helsinki on toteuttanut viime kuukaudet valtioneuvoston kanslian tilaamaa Design for Government -hanketta. Hanke kerää ymmärrystä parhaista kansainvälisistä käytännöistä uudenlaisen, ihmislähtöisen hallinnon kehittämisessä. Kansainvälisten esimerkkien lisäksi kartoitetaan myös sitä, mitä Suomessa tapahtuu julkisen sektorin ihmislähtöisessä uudistamisessa ja mikä voisi olla yhteiskunnassamme parhaiten toimiva malli. Hankkeen alustavia tuloksia on esitelty hallitusneuvotteluihin osallistuneille puolueille sekä ministeriöille. Lopulliset tulokset Design for Government -hankkeesta julkaistaan kesän aikana.