Laaja joukko terveyden alan asiantuntijoita ja kiinnostuneita kokoontui Töölöön Arkadia Bookstoreen seuraamaan Demos Helsingin briefing-sarjan ensimmäisen osan julkaisutilaisuutta. Keskustelijoiden mukaan terveyden tasa-arvon toteutumisen esteenä on nykyisen terveyspolitiikan pirstoutuminen ja keskittyminen lähes yksinomaan terveyspalveluihin.
Demos Helsingin associate Juha Mikkosen kirjoittama Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefing nostatti monipuolisen keskustelun suomalaisesta terveyspolitiikasta julkaisutilaisuudessa 14.1.2015.
Mikkonen käsittelee briefingissä yksilöllistymisen, markkinoistumisen ja digitalisoitumisen vaikutuksia terveyden edistämiseen. Julkaisutilaisuudessa briefingiä kommentoi kolme terveyden alan meritoitunutta tuntijaa: THL:n entinen johtaja ja suomalaisen sosiaalipolitiikan grand old man Pekka Puska, entinen sosiaali- ja terveysministeri sekä järjestövaikuttaja Eeva Kuuskoski sekä terveyden uusiin digitaalisiin kuluttajapalveluihin perehtynyt tutkija Minna Ruckenstein. Myös tilaisuuden yleisö osallistui innokkaasti keskusteluun.
Pekka Puska korosti omassa puheenvuorossaan laaja-alaisen terveyspolitiikan merkitystä. Hänen mukaansa Mikkosen esiin nostamat terveyden sosiaaliset määrittäjät ohjaavat näkemään, miten moninaisilla toimilla terveyteen vaikutetaan. Oleellista Puskan mukaan on ymmärtää terveyden rakentumista arjessa.
Puskan mukaan terveyserojen kasvuun liittyvää tietoa on tarjolla yllin kyllin. Nyt tarvittaisiin konkreettisia toimia.
– Meidän on tiedettävä, milloin on tutkimuksen ja milloin poliittisen päätöksenteon paikka, Puska muistutti.
Myös Eeva Kuuskoski yhtyi puheenvuorossaan Puskan toiveeseen laaja-alaisesta terveyspolitiikasta. Kuuskosken mukaan viimeiset parikymmentä vuotta Suomessa ovat rapauttaneet eri toimintalohkojen yhteistyötä terveyden edistämisessä.
– Tarvitsemme valtakunnallisen strategian sosiaali- ja terveyspolitiikalle. Sellaista ei ole ollut sitten 1980-luvun, Kuuskoski kiteytti.
Minna Ruckenstein tarkasteli puheenvuorossaan terveydenhuollon ja nopeasti kehittyneiden terveyden kuluttajamarkkinoiden suhdetta. Uudet teknologiat mahdollistavat Ruckensteinin mukaan monipuolisen terveysdatan keruun ja helpottavat vertaisyhteisöjen muodostamista. Siihen, että teknologia auttaisi oikeasti eniten apua tarvitsevia terveydensä ylläpidossa, on kuitenkin vielä matkaa.
– Teknologian hyödyntäminen edellyttää vahvaa ohjausta. Tavoitteemme vaikuttavat paljon siihen, mitä yhteistä hyvää teknologiasta saadaan irti.
Terveyspolitiikka ja teknologiat eivät vielä keskustele keskenään.
– Jos markkinoita halutaan käyttää välineenä hyvään, on tunnettava tarkkaan ne eriarvoistumisen lähteet, joita markkinoissa piilee.
Kommentaattoreiden yhteinen vahva viesti oli, että terveyden tasa-arvoisempi tulevaisuus syntyy tietopohjaisella ja riittävän laajapohjaisella poliittisella päätöksenteolla. Terveytemme perustaan vaikuttaa joukko digitalisoitumisen ja yksilöllistymisen kaltaisia muutosilmiöitä, joihin reagoiminen on välttämätöntä. Suomalaisen terveyspolitiikan kohtalonkysymykseksi näyttääkin tilaisuuden perusteella nousevan, miten hyvin pystymme vaalimaan vahvaa terveyden edistämisen perinnettä ja samalla vastaamaan globalisoituvaan ja markkinaistuvaan yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Katso myös Juha Mikkosen esitys julkaisutilaisuudessa.