Digitalisaatio mullistaa myös terveyden. Listasimme Slushin neljä kiinnostavinta suomalaista terveysalan kasvuyritystä.
“Terveydenhuolto alkaa tänä päivänä liian myöhään”, totesi saksalaisen investointiyritys XLHEALTH:in Ulli Jendrik Koop puhessaan sijoitus- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa, joka järjestettiin Messukeskuksessa 18.-19.11.2014. Hän povaa, että digitalisaatio muuttaa lähitulevaisuudessa radikaalisti terveystottumuksiamme. Oireiden hoidon sijaan alamme huolehtia yhä enemmän ennaltaehkäisevästi voinnistamme erilaisten digitaalisten ratkaisujen avulla.
Terveysinnovaatiot keskittyivät aiemmin terveydenhuoltoon. Terveyden kuluttajamarkkinat syntyivät erilaisten harrasteryhmien, kuten juoksijoiden tarpeita tyydyttäen. Näyttää siltä, että jatkossa nämä avautuvat markkinat tarjoavat apua yhä laajemmille kansanryhmille.
Koop arvioi, että terveysteknologian tuomat säästöt voivat olla pelkästään EU-jäsenmaissa jopa 77 miljardia euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Jotta säästöt realisoituisivat ja terveyssovelluksilla olisi oikeasti kansanterveydellistä vaikutusta, täytyy niiden kotiutua myös Slushin pitch-sessioiden ulkopuoliseen maailmaan ja tulla osaksi terveydenhuoltoa.
Listasimme Slushin neljä kiinnostavinta suomalaista terveysalan kasvuyritystä, jotka pyrkivät ratkomaan terveyden viheliäisiä ongelmia, kuten elintapasairauksia. Slush toi yhteen 13 000 ihmistä ja 3000 yritystä, joista terveysalan yrityksiä oli noin 200.
Terveysalan yritysten joukossa kolme trendiä olivat ylitse muiden: sairauksien ennaltaehkäisy, omahoito ja terveysdatan kerääminen hoidon tueksi. Monia sovelluksia yhdistää myös se, että ne tuovat ihmisiä yhteen. Vaikeista asioista puhutaan vertaisten kanssa ja istumisen haittavaikutuksiin tartutaan koko työyhteisön voimin.
Slush osoitti, että terveyden suuria haasteita ratkovia startupeja on jo – seuraavaksi ne pitää saada osaksi ihmisten tietoisuutta ja niiden ratkaisut laajojen joukkojen käyttöön.
1. NetMedi – Seuraa ja dokumentoi syövän hoitoa
Netmedi parantaa syöpäpotilaan ja hoitohenkilökunnan vuorovaikutusta. Potilas kerää Kaiku-mobiilisovellukseensa päivittäin tuntojaan esimerkiksi hoitojen sivuvaikutuksista ja kivuista. Hoitohenkilökunta pääsee seuraamaan suojatulla yhteydellä, miten potilas on voinut ja näkee samalla kertaa potilaan hoitohistorian aikaisen kehityksen voinnissa ja tämän reaktiot mahdollisiin eri hoitomuotoihin.
“Mullistavaa tässä on se, että tiedot ja yhteydenpito tallentuvat yhteen paikkaan, eivätkä hajoa eri kanaviin ja jää kokonaisuutena dokumentoimatta. Näin saadaan myös enemmän tietoa yksittäisen potilaan hoidosta ja sen soveltuvuudesta juuri hänelle”, kertoo toimitusjohtaja Lauri Sippola. Tätä potilaslähtöistä sovellusta käytetään jo huippuklinikoilla Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Tarkoitus on laajentaa palvelun käyttö myös muiden pitkäaikaissairauksien hoidon seurantaan.
2. Mendor – Mullistaa diabeteksen hoidon
Suomessa on jopa 500 000 diabeetikkoa ja Mendor aikoo mullistaa diabeetikkojen hoidon elektronisen verensokerimittarin avulla. Tiedot verensokeritasoista tallentuvat mittariin ja ne on helppo siirtää sieltä automaattisesti hoitohenkilökunnan katsottavaksi.
Näin he pystyvät etäältä seuraamaan, miten potilaat voivat ja kutsua vastaanotolle ne, jotka hoitoa erityisesti tarvitsevat. Muuten potilaat osaavat hoitaa itse itseään laitteen antamilla hälytyksillä. Tavoitteena, on että sovelluksen ansiosta turhat käynnit terveyskeskuksessa vähenevät ja potilaiden toimijuus vahvistuu.
Diabeteksen hoitoon kuluu Suomessa vuosittain 2,6 miljardia euroa, eli noin 15 prosenttia koko terveydenhuollon budjetista.
“Pyrimme pienentämään merkittävästi tätä summaa ratkaisullamme”, sanoo Kristian Ranta, Mendorin toimitusjohtaja.
Diabeetikko voi myös viestiä verkkosovelluksen avulla hoitohenkilökunnan kanssa, jos häntä askarruttaa jokin. Kaikki yhteydenpito ja neuvot jäävät talteen, joten potilas voi palata keskusteluihin diabeteshoitajan kanssa myöhemminkin.
“Potilas saa itseään koskevaa tärkeää tietoa ja pystyy sen perusteella muuttamaan suoraan omaa käyttäytymistään”, lisää Ranta.
3. Heimo – tuo ihmisiä yhteen ja ennaltaehkäisee mielenterveysongelmia
Heimo on mielenterveyden vertaistuen verkkoyhteisö, jossa ihmiset kokoontuvat keskustelemaan itselleen vaikeista aiheista, kuten yksinäisyydestä, menettämisestä, sairauksista tai stressistä.
“Heimon avulla ihminen löytää verkosta sopivaa ja lämminhenkistä vertaistukea eri elämäntilanteissa”, kertoo Jarno Alastalo, yksi Heimon perustajista. Keskusteluihin on matala kynnys osallistua ja sivuston kautta voi tarpeen tullen ottaa psykologiin yhteyttä. Monille riittää, että he saavat keskustella muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa vaikeista aiheista.
“Erityisesti omaishoitajat ovat todella kovilla ja voivat tarvita ensimmäisen rohkaisun hakea apua”, Alastalo pohtii.
4. Cuckoo Workout – Hälytys! Liikkumaan, istuminen tappaa!
Työtavat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja ihmiset tarvitsevat istumisen vastapainoksi liikettä nivelilleen työpäivän aikana. Cuckoo Workout tuo taukoliikunnan työyhteisöihin ja haastaa työtoverit ja yhteistyökumppanit liikkumaan kolmesti päivässä videoiden ohjeistamina.
“Selainpohjainen palvelu hälyttää, kun on aika muutaman minuutin taukojumpalle. Pelillisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kautta työyhteisö kerää pisteitä ja seuraa omaa tasoaan ja pysyy motivoituneena”, kertoo Veera Lehmonen, toinen yrityksen perustajista.
Cuckoo Workout lanseerataan vuoden 2015 alussa. Palvelua markkinoidaan maksullisella lisenssillä työyhteisöille, mutta myös yksittäiset kuluttajat pääsevät kokeilemaan palvelua ilmaisversiona. Cuckoo Workout osoittaa, että terveyden ei tarvitse olla niin vakavaa, vaan sitä voi lisätä helposti ja hauskasti omaan päiväänsä.
Yhteiskunnallisen vaikutuksen lisäksi tärkeää on myös sijoittajien kiinnostus. Slush on erinomainen paikka testata tätä. Tämän ja viime vuoden aikana terveysalan startupit ovatkin olleet kasvavassa roolissa tässä Pohjoismaiden suurimmassa startup-tapahtumassa. Sijoittajan näkökulmasta terveys on kasvava markkina ja siirtymässä urheiluharrastajamarkkinasta laajemmin terveyden edistämiseen ja omahoitoon.
“Investoijia kiinnostaa terveyssovellusten hyvä muotoilu, toiminnallisuus ja tietysti markkinoiden volyymi”, listasi entinen Nokia-pomo ja nykyinen enkelisijoittaja Anssi Vanjoki omassa Slush-puheenvuorossaan.
Jotta terveys-startupit menestyvät, niiden pitää solahtaa helposti osaksi niin ihmisten arkea kuin terveydenhuoltoakin. Hyödyllisyys ja käytettävyys auttavat tässä. Innovaatioiden lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia ja ennen kaikkea foorumeita, jotka tuovat yhteen niin terveydenhuollon kehittäjiä kuin teknologiaväkeäkin.
Lue lisää aiheesta Demoksen marraskuussa julkaisemasta Terveyden tulevaisuudet -tutkimusraportista, jossa pohditaan laajasti suomalaisten terveyteen tulevaisuudessa vaikuttavia ilmiöitä.
Kuvat: Slush/Samuli Pentti ja Kaskas Media/Annaliina Niitamo