Demos Helsingillä on kevään mittaan työstetty paikallisuutta ja paikallisuuden arvoa käsittelevää raporttia, joka julkaistaan myöhemmin keväällä 2014 Demos Helsingin verkkosivulla. Aihetta lähestyttiin kartoittamalla teoriaa sekä esimerkkejä paikallisuuden ja paikallismedian suhteesta sekä järjestämällä Tampereella työpaja. Työpajaan kutsuttiin iso joukko paikallisvaikuttajia niin yrityksistä, kunnista, yliopistolta kuin järjestörintamaltakin pohtimaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:
- miten paikallisuuteen liittyvä arvo ilmenee ja miten sitä jalostetaan?
- millainen suhde erilaisilla toimijoilla (kauppa, seurakunnat, järjestöt) on paikallisuuteen?
- mikä on median rooli tässä arvontuotannossa?
Paikallisuudella viitataan usein toiminnan tasoon, joka on lähinnä ihmisen jokapäiväistä elettyä elämää. Paikallisuus voi tarkoittaa paikkakuntaa, kaupunkia, kaupunginosaa tai vaikkapa korttelia, joka on tavalla tai toisella merkityksellinen kehys sille toiminnalle, josta kulloinkin puhumme. Paikallisuus voi viitata hallinnolliseen kokonaisuuteen tai tiettyyn taloudellisen toiminnan piiriin. Usein sanalla kuvataan myös identiteettiä – tunnetta siitä että ympäröivä lähiyhteisö muodostaa kokonaisuuden, joka on erilainen muista.
Kyse on siis kuvitellusta yhteisöstä, sanattomasta sopimuksesta olla samassa veneessä muiden paikallisten kanssa. Tämän yhteisen paikallisen tiedon rakentumisessa paikallinen media on keskeisessä roolissa. Se välittää ja tulkitsee paikallisuudelle merkityksellisiä uutisia maailmalta, sekä nostaa kiinnostavia paikallisia ilmiöitä yhteiseen tietouteen ja vaikuttaa näin esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseen.
Internet sekä koko ajan kehittyvä mobiiliteknologia ovat osaltaan muuttaneet paikallisuuden kokemusta. Tiedon tuottaminen, jakaminen ja kuluttaminen verkossa mahdollistaa irrottautumisen paikallisuuden fyysisestä kontekstista, kuten kaupunginosasta tai paikkakunnasta. Myös yhteydenpito lähimmäisiin, kulttuurin kulutus tai työskentely voivat tapahtua verkossa. Toisaalta, kuten eräs työpajan osallistuja kiteytti, ”me kaikki elämme ja vaikutamme paikallisesti: eihän esim. maahanmuuttajia voida kotouttaa valtiotasolla”. Paikallisesti eletyn elämän kannalta on tärkeää huolehtia asumisen laadusta, viherympäristöistä, palveluista sekä liikenneratkaisuista. Houkutteleva ja hyvinvoiva lähiympäristö on ratkaisevassa roolissa arvokkaan yhteisöllisyydentunteen rakentumisessa. Paikallisella medialla voi olla oma rooli erilaisten kohtauspaikkojen kehittämisessä ja näin alueen yhteisiin asioihin liittyvän keskustelun edistämisessä.
Perinteinen printtimedia on viime vuosina paininut isojen muutospaineiden kanssa. Tiedonvälityksen yksisuuntaisuus on karkottanut monet lukijat verkkoon etsimään tietoa joustavasti eri lähteistä sekä tuottamaan sitä itse niistä aiheista, joiden parissa aktiivisemmin toimitaan. “Yhteisöllisyys on aina vapaaehtoista”, totesi eräs työpajan osallistuja. Median tuottaman paikallisinformaation kuluttaminen tai kuluttamatta jättäminen on lopulta ihmisten omista valinnoista kiinni.
Paikallisuuden muutoksen ja median muutoksen välillä löytyykin merkittävä linkki. Toimintatavoiltaan ja kulutustottumuksiltaan fragmentoitunut paikallisyhteisö sekä tiedontuotannon hajaantuminen ja siirtyminen ruohonjuuritasolle eivät merkitse medioiden ja paikallisuuden loppua, vaan tuovat mukanaan mahdollisuuden uuden paikallisen toimintaympäristön ja -mediatilan syntymiseen. Verkossa on nimittäin irtautumisen lisäksi mahdollista myös juhlistaa ja rakentaa paikallisuutta sekä uutta paikallista mediaa.
Britannialaisen Mediatrustin raportin Meeting the News Needs of Local Communities mukaan paikallisella medialla voi olla suuri demokratiaa edistävä rooli. Raportin mukaan paikallismedian voidessa hyvin ihmiset kokevat, että heitä kuunnellaan, heillä on valtaa vaikuttaa ympäristönsä asioihin ja että kyseisellä paikkakunnalla menee hyvin. Tässä suhteessa paikallisraportoinnin autenttisuus on merkittävä tekijä. Positiiviset hyödyt toteutuivat ainoastaan, mikäli paikallisraportointi tapahtuu yhteisön olemassa olevia voimavaroja ja tekijöitä hyödyntäen. Sen sijaan ”feikkilokaali” eli suurten, toisaalle keskittyneiden mediatalojen yritykset soluttautua raportoimaan paikallisia asioita ei tuottanut samoja tuloksia.
Medialla on edelleen iso rooli paikallisen elinkeinoelämän hyvinvoinnissa ja tulevaisuudessa. Paikallisista pienyrityksistä ja alueella syntyvistä innovaatioista kirjoittamalla voivat lehdet antaa paikallisille toimijoille lisää vauhtia ja luoda alueellista kasvua. Yksi tapa tämän toteutumiseen on ajatella paikallismediaa ikään kuin alustana, joka tuo ihmiset yhteen – fasilitoi yhteistä tekemistä. Tämä tarkoittaa paikallisen tiedon tuottamisen lisäksi tiedon keräämistä, moderoimista ja jalostamista.
Median olosuhteiden muuttuessa rajusti on akuutein ongelma niiden keinojen löytäminen, joilla mediat kääntävät tärkeät paikallispalvelunsa tuotoiksi. Lisää aiheesta voit lukea Demos Helsingin huhti-toukokuussa julkaistavasta raportista, jossa arvioidaan millaisilla erilaisilla tavoilla paikallisuuden arvoa vahvistamalla voidaan rakentaa kestävää liiketoimintaa.
Katariina Mäkelä
Kirjoittaja oli korkeakouluharjoittelijana Demos Helsingissä loppuvuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 aikana.