Aloite Helsingin Guggenheim-museosta on aiheuttanut vilkasta keskustelua kaupungin kehittämisestä ja tulevista rakennushankkeista. Se on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Demos Helsinki etsii uudenlaisia malleja kaupunkikehittämiseen ja ihmisten mukaan ottamiseen keskusteluun. Nyt Demos järjestää yhteistyössä Guggenheim-säätiön ja viestintätoimisto Miltton kanssa kolme kaikille avointa keskustelutilaisuutta.
Tilaisuudet pyrkivät laajentamaan hankkeesta käytävää kansalaiskeskustelua tavoitellen osallistujiksi erityisesti niitä ihmisiä ja ryhmiä, joita Guggenheim Helsinki -museo toteutuessaan koskettaisi. Tätä työtä Demos on tehnyt aiemmin esimerkiksi WDC Paviljongissa, Helsingin seutu 2050 -visioprosessissa sekä kesällä 2013 järjestetyissä urBaana-keskusteluissa. Niissä on vahva johtoajatus: mitään yhteiskunnallisesti merkittävää hanketta ei pidä tehdä, ellei siihen saada kytkettyä eri ihmisryhmien näkemyksiä ja toimintaa. Tämä on myös Guggenheim-keskustelujen idea.
”Meillä ei ole kantaa siihen pitäisikö Helsinkiin perustaa Guggenheim-museo. Kaupungille ja sen asukkaille on tärkeää, että kaupunkisuunnitteluun liittyvistä asioista käydään keskustelua”, kertoo Demos Helsingin tutkija Juha Leppänen. “Aidossa keskustelussa sanotaan muutakin kuin kyllä tai ei”.
Tiistaina 17. joulukuuta järjestetään työpaja paikallisyhteisöille, yrittäjille ja muille Guggenheim-hankkeen sidosryhmille. Tilaisuudessa pohditaan sitä, miten Guggenheim Helsinki -aloite vaikuttaa Helsinkiin ja helsinkiläisiin. Millainen mahdollinen museo voisi olla hyvä? Mitä siellä ei ainakaan pitäisi olla? Entä kuinka museo vaikuttaisi kaupunginosiin, kouluihin tai muihin helsinkiläisiin toimijoihin. Tilaisuuteen osallistuvat myös pääjohtaja Richard Armstrong ja kuraattori Maria Nicanor Guggenheim-säätiöstä.
Keskustelujen tavoitteena on kerätä ajatuksia, näkökulmia ja mielipiteitä museoehdotukseen liittyen. Tilaisuudet dokumentoidaan ja Guggenheim-säätiö hyödyntää saatua palautetta, jos museohankkeen suunnittelu voi jatkua. Osallistujilta kerätään lisäksi konkreettisia toiveita, kysymyksiä tai vaatimuksia Guggenheim-säätiölle.
”Tyypillisesti monimutkaisissa julkisissa keskusteluissa pääsevät ääneen ne, joilla on sekä vahva oma intressi että mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Sen sijaan esimerkiksi työssä käyvät ja nuoret ovat valtavan suuri ryhmä, joka ei välttämättä saa ansaitsemaansa painoarvoa. Tähän tulee nyt parannusta.” Leppänen jatkaa.
17.12. tilaisuus on avoin, mutta sinne pitää ilmoittautua osoitteeseen rsvp@miltton.fi.