Nyt se on sitten selvää: ilmastonmuutoksen taustalla on ihmisten tekeleet. Eilen julkistetussa hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n raportissa (ks. yhteenveto) todetaan tämä 95 prosentin varmuudella. Ihmisten toimien seurauksena ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat korkeimmalla tasolla 800 000 vuoteen. Viimeinen vuosikymmen mitattiin kuumimmaksi maapallon historiassa.
Selvää on myös, että tilanne paranee vain sillä, millä se on tullutkin: ihmisten toimilla. Eilen raportin julkistustilaisuudessa mainittiin fiksuimpien ottavan viimeistään nyt etunojaa ja etsivän reittejä rakentaa liiketoimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Viimeisen vuosikymmenen aikana nämä reitit ovat johtaneet cleantech-sektorilla erilaisten energia- ja resurssitehokkuutta parantavien innovaatioiden syntyyn. Nämä satsaukset ovat poikineet markkinoille LED-lamppuja, biopolttoaineita ja kaikkea siltä väliltä.
Huolimatta tehokkuutta parantavien innovaatioiden nopeasta kasvusta, tuotetaan valtaosa maapallon energiasta edelleen ilmaston kannalta pahimmilla mahdollisilla raaka-aineilla – öljyllä, hiilellä ja maakaasulla. Näköpiirissä ei ole mahdollisuutta, että uusiutuvat korvaisivat näitä polttoaineita lähivuosina. Energiansäästössä on edettävä tätä nopeammin, hyppäyksellisesti. Siksi olisi tärkeää löytää kannusteita niille bisneksille ja ammattiryhmille, jotka ovat energiansäästön pieniä ja suuria portinvartijoita.
Usein energiatehokkuuden ja päästöjen vähentämisessä huomio kiinnittyy paljon päästöjä aiheuttavaan teollisuuteen. Siellä energiatehokkuus on keskeinen kustannustekijä. Yhtenä ongelmana kuitenkin on, että tehokkuudessa saavutetut säästöt tarkoittavat halvempia tuotteita, jotka puolestaan johtavat kasvavaan kysyntään ja sitä kautta kasvaviin tuotantomääriin.
Tämän ns. rebound-ilmiön vuoksi tarve uudentyyppisille ratkaisuille, jotka muuttavat ihmisten käyttäytymistä tekemällä kestävistä elämäntapavalinnoista entistä helpompia ja houkuttelevampia, on tulevaisuudessa entistä suurempi kysyntä. Tämän on todennut myös IPCC, jonka arviointiraportin ensi keväänä julkistettavassa kolmannessa osassa käsitellään muun muassa käyttäytymismuutosta.
Saman on myös tunnistanut joukko kuluttajabisneksessä toimivien yritysten johtajia. Brittiläisen viestintätoiminton Futerran tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että 80 % toimitusjohtajista näkee kestävät elämäntavat mahdollistavat ratkaisut entistä tärkeämpänä tapana tuottaa lisäarvoa asiakkaille lähivuosina. Yksi tutkimuksen pääarkkitehdeistä vertasi tilannetta 1800-luvun Amerikkaan ja kultakuumeeseen. Pitkällä aikajänteellä pisintä kortta, eli suurinta taloudellista hyötyä eivät vieneet kuumeiset kullan kaivajat, vaan Levi Straussin kaltaiset hahmot, joka osasivat tunnistaa ihmisten tarpeita muuttuneissa olosuhteissa. Nyt eletään vastaavanlaisessa tilanteessa.
Demos Helsingin kehittämä Peloton-toimintamalli on reitti kuluttajamarkkinoilla toimiville yrityksille kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka tekevät kestävät elämäntaparatkaisut mahdollisiksi. Pelottomassa kehitetyt konseptit auttavat ihmisiä tekemään mm. fiksumpia asunnon remontoimiseen liittyviä päätöksiä rautakaupassa, liikkumaan paikasta toiseen joustavammin ilman omaa autoa ja syömään hyvää kasvispainotteista ruokaa.
Selvää on, ettei Peloton yksin rajoita maapallon lämpötilan nousua kahteen asteeseen. Mutta selvää on myös, että yritysten innovaatiopotentiaali on pakko valjastaa ilmastonmuutoksen ratkaisuihin. Ja se onnistuu vain, jos meillä on pelottomia yrityksiä ja niissä pelottomia ihmisiä, jotka tekevät kestävistä elämäntapavalinnoista mahdollisia.
Ilmatieteen laitoksen infografiikat, jotka kiteyttävät IPCC:n raportin tulokset, teki Rebekka Gröhn. Rebekka on Demos Helsingin alumni, joka on aiemmin tänä vuonna suunnitellut mm. Piilotettu osaaminen -raportin graafisen ilmeen.