Sosiaali- ja terveysalan uusiutuminen on pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisimpiä koetinkiviä. Demos Helsinki kutsui sosiaali- ja terveysalan kehittäjät – Innotuutorit – kylään keskustelemaan, verkostoitumaan ja pohtimaan yhdessä tekemisen mahdollisuuksia.
Innotuutorit ovat sosiaali- ja terveysalan kehittämistehtävissä toimivia asiantuntijoita, jotka ovat suorittaneet tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. He ovat porukka, joilla on halu uudistaa palveluja käyttäjälähtöisesti sekä työkalut tehdä se kustannustietoisesti.
Innotuutoreita on koulutettu tällä hetkellä 95 ja vuosittain koulutetaan lisää. Innotuutorit ovat osaavia ja innostuneita alansa kehittäjiä; siis valmis resurssi sosiaali- ja terveysalan laajamittaiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön.
Demoksen toimistolle saapui noin viisitoista Innotuutoria eri puolilta sosiaali- ja terveysalan toimijakenttää. Mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, Soste Ry, Ehyt Ry sekä Aika parantaa -verkosto. Demoksen Satu Korhonen on aiemmassa työssään vetänyt Innotuutorien koulutuksen kehittämistä ja ollut käynnistämässä verkoston toimintaa.
Demos Helsingin kokoustilassa oltiin yhtä mieltä siitä että Innotuutorit ovat alihyödynnetty resurssi. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kehittävät ja luovat hyviä käytäntöjä – arjen innovaatioita – jatkuvasti omassa työssään, mutta tietoisuus näistä toimintamalleista ei leviä omaa organisaatiota laajemmalle. Innotuutorit ovat tottuneet avoimeen kehittämistoiminnan malliin, jossa tietoa ja kokemuksia jaetaan ja haetaan muilta. Kuinka Innotuutorit sitten voisivat tukea verkostoitumista ja käytäntöjen levittämistä laajemmin? Ehkä sanomattakin selvää on, että tämänkaltainen jakaminen toisi helpotusta resurssiongelmissa painivalle sosiaali- ja terveyssektorille.
Demos Helsingin Juha Leppänen kertoi osallistujille Demoksen ja CIMOn yhteisestä tutkimushankkeesta ja tutkimuksen kautta syntyneestä uunituoreesta julkaisusta “Piilotettu osaaminen”. Piilotettu osaaminen pohtii laajan aineiston avulla havaittua ongelmaa siitä, että kansainvälisestä osaamisesta ollaan työmarkkinoilla tunnistettu vain pieni osa. Mitä piilossa oleva kansainvälinen osaaminen on? Entä miten se saadaan käyttöön?
Piilotetun osaaminen -raportin johtopäätöksenä Demos Helsinki ja CIMO kertovat, että kansainväliseen osaamiseen yhdistetään paljon sellaisia asioita, joita työelämä kaipaa työntekijöiltä. Lisäksi havaittiin, että Richard Floridan käsitteellistämän “luovan luokan” tulee tulevaisuudessa korvaamaan uudenlainen ihmisjoukko – “utelias luokka”. Utelias luokka koostuu ihmisistä, joiden henkilökohtainen uteliaisuus ja kiinnostus asioihin tarjoaa valmiudet aikamme visaisten globaalien ongelmien ratkaisuun. Piilotettu osaaminen esittää myös havaitun yhteyden uudenlaisen kansainvälisen osaamisen sekä todennäköisyyden kuulua uteliaaseen luokkaan välillä. Utelias luokka ei ole luokka, vaan asenne. Ja sille on nyt kysyntää.
Innotuutorit tunnistivat uteliaisuuden sekä itsessään että osaamisena. Innotuutoreiden ajatukset suuntautuivat tutkimustulosten kautta uteliaisuuden tukemisen tai lannistamisen tematiikkaan: Minkälaisia esteitä esimerkiksi ympäristö tai organisaatiot asettavat uteliaisuudelle? Miksi ihmiset eivät välttämättä pysty toteuttamaan itseään ja olemaan uteliaita ja kokeilunhaluisia? Yhdessä todettiin, että lisää pohdintaa tarvitaan siitä, minkälainen olisi se yhteiskunta joka tarjoaisi hyvät lähtökohdat uteliaaseen asennoitumiseen? Mitä olisi utelias sosiaali- ja terveyssektori? Piilotetun osaamisen johtopäätösten mukaan kun uteliaisuus on yksi avain aikamme suurien haasteiden ratkaisemiseen.
Sanna Pasanen, harjoittelijana Demos Helsingillä