Suomeksi
Luomme polkuja kohti reiluja, kestäviä ja iloisia yhteiskuntia
Me olemme Demos Helsinki - itsenäinen, globaali ajatushautomo.
Työskentelemme maailmanlaajuisesti, joten suurin osa sisällöistämme on englanniksi.
Lue meistä lisää englanninkielisiltä verkkosivuiltamme!
Meistä
Demos Helsinki on kansainvälisesti toimiva, voittoa tavoittelematon ajatushautomo. Teemme tutkimusta, vahvistamme valmiuksia oikeudenmukaisiin siirtymiin ja kehitämme ratkaisuja aikamme kriittisiin kysymyksiin yhdessä kumppaniemme kanssa.
Kaiken toimintamme keskiössä on yhteiskunnallinen muutos.
Uskomme, että muutos voi tapahtua vain yhdessä. Jo 20 vuoden ajan olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi julkisten hallintojen, järjestöjen, yliopistojen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa paikallisesti ja kansainvälisesti yhteiskunnallisten muutosten johtamiseksi.
Muista ajatushautomoista poiketen, teemme työtä pääasiassa hankerahoitteisesti ja olemme täysin riippumaton toimija. Monialainen yhteisömme koostuu noin 70 uteliaasta asiantuntijasta.
Tietoa, toimintaa ja vaikuttavuutta
Autamme organisaatioita kestävän ja reilun yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä. Osaamisemme painottuu erityisesti yhteiskehittämiseen, ennakointiin ja kokeiluihin, joita sovellamme eri toimialoille.
Luomme työkaluja, rakennamme siltoja toimijoiden välille ja kehitämme uusia ratkaisuja niin yksittäisissä työpajoissa kuin monivuotisissa tutkimushankkeissakin.
Tehdessäsi yhteistyötä kanssamme voit olla varma, että yhdessä etsimämme lähestymistapa perustuu aikamme olennaisimpiin kysymyksiin, asiantuntijoidemme käytännön kokemukseen sekä ajankohtaisimpaan tutkimustietoon.
Lähestymme aikamme haasteita
temaattisten painopisteiden kautta.
Lue lisää englanninkielisiltä sivuiltamme!
Tutkimustyömme
Lähestymistapamme
Muutoksen, siirtymän ja transformaation käsitteet ovat tutkimustoimintamme ytimessä. Tutkimustiimimme tekee uusia avauksia akateemiseen keskusteluun, edistää vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä, kehittää menetelmällisiä innovaatioita soveltavaan tutkimukseen sekä tuo muutoksia käytäntöön. Lisäksi meiltä löytyy vahvaa asiantuntijuutta tutkimushankkeiden yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.
Tavoitteemme
Tutkimustyömme tavoitteena on löytää mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen muutokseen. Uskomme, että tutkimuksen avulla voimme haastaa haitallisia normeja, tuoda esiin tarpeettomia yhteiskunnallisia rakenteita, paljastaa päätöksenteon sudenkuoppia ja ennen kaikkea laajentaa käsitystämme siitä, mikä on mahdollista.
Menetelmämme
Yhdistämme työssämme uusimman tutkimustiedon käytännön sovelluksiin. Monialaisen tutkimustiimimme työ painottuu viiteen eri teema-alueeseen: reilun siirtymän oikeudenmukaisuus-kysymyksiin, kaupunkien ja alueiden ilmastosiirtymiin, teknologian yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, transformatiivisen hallinnon malleihin sekä demokratian muuttuviin suuntiin ja käytäntöihin. Hyödynnämme etenkin laadullisia menetelmiä ja tulevaisuudentutkimuksen lähestymistapoja.
Kokemuksemme
Olemme jo vuosia panostaneet tutkimustyömme laajuuteen ja vaikuttavuuteen, ja artikkeleitamme julkaistaan vertaisarvioiduissa journaaleissa. Meillä on laajaa kokemusta sekä paikallisista että kansainvälisistä tutkimusprojekteista. Olemme esimerkiksi osallistuneet useisiin Strategisen tutkimuksen neuvoston sekä Horisontti Euroopan rahoittamiin yhteishankkeisiin.
Julkaisujamme
Tutustu suomenkielisin julkaisuihimme ja viimeisimpiin uutisiimme.
Koska työskentelemme pääosin kansainvälisesti, löydät enemmän projektejamme, julkaisujamme ja muita sisältöjämme englannikielisiltä sivuiltamme.
Yhteistyökumppanimme
Edistämme yhteiskunnallista muutosta kumppaneidemme kanssa maailmanlaajuisesti.
Asiantuntijamme
yhteystiedot
Ota yhteyttä!
Demos Helsinki
+358 40 557 2730
Mechelininkatu 3d
00100 Helsinki
Luottamuksemme päätöksentekoa kohtaan laskee – 4 keinoa, joilla empatia voi auttaa
8.8.2017
Läntisissä yhteiskunnissa kansalaisten luottamus omaa poliittista päätöksentekojärjestelmää kohtaan laskee. Samalla yhteistyön kannalta keskeinen taito, empatia, on pitkittäistutkimusten mukaan heikentymässä. Voisiko empatiakyvyn parantuminen auttaa myös julkishallintoa ja politiikkaa toimimaan paremmin? Britit äänestivät EU-eron puolesta kesäkuussa 2016 osittain siksi, että maahan ei haluttu enää tulijoita hädän alaisista maista. Yhdysvalloissa näimme vähän myöhemmin,…
→ Jatka lukemista
Neljä kysymystä, joiden avulla tutkimuksesta tulee vaikuttavaa
7.8.2017
Tutkimusartikkelilla on vaikuttavuutta vasta, kun joku on lukenut artikkelin, lukijan ymmärrys on lisääntynyt tai, parhaimmillaan, lukija on muuttanut artikkelin perusteella käsitystään tai toimintatapojaan. Tutkimuksella vaikuttamisen päämääränä on siten muutos. Nämä neljä kysymystä auttavat pääsemään siihen. Kun tutkija ryhtyy viestimään ja vaikuttamaan, huomaa hän pian, että kilpailu huomiosta on kovaa….
→ Jatka lukemista
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030
31.7.2017
Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat osana maailmanlaajuista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää. Niihin kohdistuu odotuksia oppimisen, yhteiskunnan uudistumisen ja kasvun mahdollistajina. Korkeakoulujen tärkeä tehtävä on tuottaa uutta tietoa, edistää hyvinvointia sekä kouluttaa osaajia. Tämä yhdessä avoimien toimintatapojen ja digitalisaation kanssa haastaa koko korkeakoulu- sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistumaan tulevina vuosina. Opetus- ja…
→ Jatka lukemista
Kolme askelta kohti tuottoisaa liiketoimintaa hupenevien resurssien maailmassa
31.7.2017
Kilpailu hupenevista luonnonresursseista ja ilmastonmuutos muuttavatelämäntapojamme ja kulutustotuttumuksiamme radikaalisti. Asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvä kulutus mullistuu. Näillä kolmella askeleella, yritykset voivat tehdä liiketoimintaa samalla kun ratkovat aikamme keskeistä jännitettä: Miten tuottaa hyvinvointia planeetan rajojen puitteissa? Jos yrityksen keskeinen liiketoimintastrategia on ratkaista ilmastonmuutosta ja vähentää niukkojen luonnonresurssien käyttämistä, se tarkoittaa, etteivät…
→ Jatka lukemista
SuomiAreenan 2017 yleisin puhuja oli Antti
14.7.2017
Olimme viime viikolla Visbyssä Almedalsveckanilla ja tällä viikolla SuomiAreenassa Porissa. Pohdimme aiemmin tällä viikolla julkaistussa kirjoituksessa näiden tapahtumien tulevaisuutta ja muutospaineita. Yksi pieni, toki melko symbolinen muutos Almedalenissa vuonna 2017 oli se, että ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen tilaisuuksien puhujien yleisin etunimi vaihtui: Neljä vuotta putkeen se oli Anders, nyt Anna….
→ Jatka lukemista
Miksi Almedalsveckan oli vuonna 2017 kriisissä?
10.7.2017
Heinäkuun alussa järjestetyn Almedalveckanin kuumin puheenaihe oli se, että Almedalsveckanin tähti on laskussa. Pääministeri päätti lähteä kohtaamaan oikeaa kansaa toisaalle ja kriitikkojen mielestä demokratian juhla on kaapattu liikemaailmalle. Miten tämä liittyy edustuksellisen demokratian murrokseen ja mitä Porin SuomiAreenassa pitäisi oppia Almedalenin kriisipuheesta? Osallistuimme Demos Helsingin porukalla tänä vuonna Visbyn Almedalsveckanilla…
→ Jatka lukemista