Topic

Finnish

Commentary

Sosiaali- ja terveydenhuolto ekologisesti kestäväksi – esimerkit maailmalta näyttävät miten se tapahtuu

Jos maailman terveydenhuoltosektori olisi maa, olisi se planeetan viidenneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Suomessakin sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) aiheuttaa merkittävän määrän päästöjä ja jätettä, mutta näiden vähentämistä ei meillä ohjata kansallisesti. Blogissa EKO SOTE-hankkeen asiantuntijat esittelevät kansainvälisiä esimerkkejä ekologisesti kestävän soten ohjauksesta.   Marinin hallitusohjelman tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen…

Tieteellinen neuvonantajaryhmä tukemaan Demos Helsingin tutkimustoimintaa

Ajatushautomo Demos Helsingille on nimitetty tieteellinen neuvonantajaryhmä vahvistamaan Demoksella tehtävän tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta. Neuvonantajaryhmän jäsenet ovat kestävän muotoilun professori Idil Gaziulusoy Aalto-yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen Turun yliopistosta, taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta Oxfordin yliopiston Oxford Internet Institutesta sekä kestävyystieteen professori Christopher Raymond Helsingin yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii…

Hampurissa ratkaisee raha – ja kansalaistoiminta

Hampuri on yhtä aikaa sekä kaupunki että osavaltio, joten kansallista kaupunkipoliittista keskustelua käyvän porukan oli varsin luontevaa lähteä tekemään selkoa nimenomaan Hampurin kaupunkikehityksestä. Lokakuinen kolmipäiväinen matka Hampuriin tarjosi viiden ministeriön, seitsemän kaupungin ja Kuntaliiton edustajille katsauksen kaupungin ja kaupunkiseudun vahvuuksista ja ajankohtaisista haasteista sekä kehittämislinjauksista. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän sihteeristön matkaohjelman rakentamisesta…

Viisi väitettä kestävästä kaupunkiliikkumisesta

Olemme liikkumisen tulevaisuuden tienhaarassa. Jotta maapallon  lämpötila ei nouse enempää kuin 1,5 celsiusastetta, on liikenteen päästöt saatava vähenemään radikaalisti. Yksityisautoilu vastaa noin 70 prosentin osuutta suomalaisten liikkumisesta ja noin 80:aa prosenttia liikkumisen hiilijalanjäljestä. Autoilu vaikuttaa myös kaupunkiympäristön tilankäyttöön, laatuun ja viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin.   Suomen kansallinen tavoite on puolittaa…

Lahdessa, Oulussa ja Tampereella halutaan elää 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaista elämää

Kolme suomalaista kaupunkia selvittää yhdessä kaupunkilaisten kanssa, miten elämäntapojen hiilijalanjälki pienenee kestävälle tasolle. Työn tavoitteena on vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti.    “Asukkaiden osallistuminen hiilipäästöjen vähentämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Lahdessa elämäntapahaasteen ottivat vastaan mm. Apulanta-bändistä tuttu Simo Santapukki sekä perussuomalaisten kansanedustaja,…

Kuntien hiilineutraaliustavoitteet seisovat tai kaatuvat infrastruktuurin päästövaikutusten mukana

Kesän kuntavaalit käydään poikkeuksellisissa merkeissä pandemian keskellä. Vaalikeskustelua hallitsevat tavallistakin enemmän kuntatalouden näkymät ja kuntapalvelut. Kun politiikassa keskitytään taistelemaan siitä, kuka saa ja kenelle annetaan, pari tärkeää näkökulmaa saattaa jäädä helposti huomiotta, yhtenä niistä rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin liittyvät kysymykset.

Publications

Alankomaiden urbaani arki: Maailman parhaat kaupungit -kurssin raportti

Alankomaissa korostuu monia muita Euroopan yhteiskuntia vahvempi urbanismi.  Maailman parhaat kaupungit 2019 -kurssille kutsutut suuntasivat Alankomaihin tutkimaan sen urbanismia ja kaupunkikäytäntöjä. Tämä julkaisu kokoaa kurssin työskentelyn antia ja pyrkii nostamaan suomalaiseen kaupunkipoliittiseen keskusteluun ajankohtaisia näkemyksiä ja avauksia. Julkaisun ovat toimittaneet Tuomas Ilmavirta Aalto-yliopistosta ja Kaisa Schmidt-Thomé Demos Helsingiltä.

Demos Helsingin vuosikertomus 2019

Me Demos Helsingissä olemme tehneet töitä yhteiskunnallisen muutoksen eteen kuluneet 15 vuotta. Nyt meitä on 50 ja teemme töitä eri puolilla maailmaa. Vuonna 2019 työskentelimme 138 projektissa lähes 30 maassa. Yhteiskunnalliselle muutokselle on kysyntää.

Tutkimus: kunnilla on merkittävä rooli globaalin kestävyysmuutoksen nopeuttamisessa

Kunnat ovat keskeinen toimija niin kestävän elinvoiman rakentamisessa, eriarvoisuuden estämisessä kuin hiilijalanjäljen minimoimisessa. Kestävän kehityksen johtaminen ja toimeenpano paikallistasolla (KESTO) -tutkimus korostaa valtion ja kuntien yhteistyön merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä nostaa esiin kuntien keskeisen roolin globaalin kestävyysmuutoksen nopeuttamisessa. Tutkimushankkeessa kehitetyt johtamismallit auttavat kuntia kestävyyden johtamisessa.

Projects

1,5 asteen elämää kaupungeissa: 12 tarinaa hiilijalanjälkeä pienentävistä muutoksista

Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle.  Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…

Kaupungistuminen ja kaupunkiseutujen kestävä kasvu

Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet    Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…

Tekoälyn vinoumien välttäminen: suomalainen arviointikehikko syrjimättömille tekoälysovelluksille

Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…

People

Sorry, we couldn't find any experts.

Themes

Sorry, we couldn't find any themes.