Topic
Finnish
Commentary
Forum Viriumilla johtajana työskentellyt Roope Ritvos aloittaa 1.10.2019 tutkimustyöstä vastaavana johtajana. Vanhempainvapaalta palannut Tuuli Kaskinen aloitti syksyllä uudessa roolissa konsultatiivisen työn johtajana.
Sitran ja Demos Helsingin yhteistyöhankkeena toteutetussa muistiossa esitellään 13 tiedon ja päätöksenteon yhteistyömallia, joista on saatu hyviä kokemuksia moniulotteisten yhteiskunnallisten ongelmien kohtaamiseen.
Suomi sai kesäkuun alussa uuden hallituksen, jonka ohjelmaan kirjattiin maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite: Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kokosimme kolme syytä, miksi Suomella on mahdollisuudet onnistua tavoitteen saavuttamisessa. 1900-luvun aikana rakennettu vauraus on Suomessa – niin kuin kaikkialla muuallakin – perustunut fossiilisten polttoaineiden kasvavaan käyttöön. Olemme nousseet ylös köyhyydestä ja…
Kaisa Schmidt-Thomé kirjoittaa mökeistä, luksuksesta ja suomalaisesta tilankäytöstä. Kuinka luksus voisi toteutua myös tiiviisti rakennetussa ympäristössä? Suomessa tilaa on yltäkylläisesti. Sen muistaa viimeistään vaihtaessaan maisemaa kaupungista kesämökille. Pohjois-Karjalassa asuu keskimäärin yhdeksän asukasta neliökilometrillä. Vertailun vuoksi: koko Alankomaiden pinta-ala on Pohjois-Karjalaan verrattuna kaksinkertainen, mutta väestö satakertainen. Mittakaava ei tule yllätyksenä sukumme…
Teemu Sorsa tarkastelee gradussaan työelämän muutosta ekokylän tapausesimerkin kautta. Sorsa työskenteli kevään projektiassistenttina Demos Helsingin Science in Society -tiimissä.
Sari Baldauf (M.B.A., B.Sc.) ja Mikael Sokero (M.Soc.Sci) on nimitetty Demos ry:n hallituksen jäseniksi. Baldauf toimi Nokian verkkoliiketoiminnan johtajana 1998–2005 ja on toiminut Nokian hallituksen jäsenenä vuodesta 2018. Baldauf toimii lisäksi mm. Daimler AG:n hallintoneuvoston ja nimitysvaliokunnan jäsenenä sekä Aalto yliopiston hallituksen jäsenenä. Mikael Sokero työskentelee Demos Helsingin Science in…
Publications
In this Editorial, we tackle perhaps the most urgent issue of our time – the need to orient lives more towards sufficiency. Achieving such a transformation also requires a parallel paradigm shift in science. In this Editorial, we have two guest authors, Teemu Koskimäki and Aleksi Neuvonen, who are members of the SISU Consortium doing research on sufficiency transition in Finland.
Tämä selvitys tarjoaa näköaloja siihen, miten kasvuun liittyvät ajattelumallit ovat muotoutuneet ja vakiintuneet: Mitä on muuttunut vuosikymmenten aikana? Entä miltä tulevaisuus voisi näyttää? Lisäksi suomalainen keskustelu asetetaan osaksi taustalla vaikuttanutta kansainvälistä yhteiskunnallista ja tieteellistä keskustelua sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama REPAIR-tutkimushanke käsittelee algoritmisten järjestelmien murtumia. Hankkeen uudessa julkaisussa Digitaalisen yhteiskunnan korjausoppaassa tarkastellaan kuuden tutkimustapauksen ja kahden toimintamallin avulla murtumien vaikutuksia, niiden korjaustyötä sekä mahdollisuuksia oppia niistä.
Projects
Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…
Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…
Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…
People
Sorry, we couldn't find any experts.
Themes
Sorry, we couldn't find any themes.