Topic

Finnish

Commentary

Sosiaali- ja terveydenhuolto ekologisesti kestäväksi – esimerkit maailmalta näyttävät miten se tapahtuu

Jos maailman terveydenhuoltosektori olisi maa, olisi se planeetan viidenneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Suomessakin sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) aiheuttaa merkittävän määrän päästöjä ja jätettä, mutta näiden vähentämistä ei meillä ohjata kansallisesti. Blogissa EKO SOTE-hankkeen asiantuntijat esittelevät kansainvälisiä esimerkkejä ekologisesti kestävän soten ohjauksesta.   Marinin hallitusohjelman tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen…

Tieteellinen neuvonantajaryhmä tukemaan Demos Helsingin tutkimustoimintaa

Ajatushautomo Demos Helsingille on nimitetty tieteellinen neuvonantajaryhmä vahvistamaan Demoksella tehtävän tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta. Neuvonantajaryhmän jäsenet ovat kestävän muotoilun professori Idil Gaziulusoy Aalto-yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen Turun yliopistosta, taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta Oxfordin yliopiston Oxford Internet Institutesta sekä kestävyystieteen professori Christopher Raymond Helsingin yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii…

Hampurissa ratkaisee raha – ja kansalaistoiminta

Hampuri on yhtä aikaa sekä kaupunki että osavaltio, joten kansallista kaupunkipoliittista keskustelua käyvän porukan oli varsin luontevaa lähteä tekemään selkoa nimenomaan Hampurin kaupunkikehityksestä. Lokakuinen kolmipäiväinen matka Hampuriin tarjosi viiden ministeriön, seitsemän kaupungin ja Kuntaliiton edustajille katsauksen kaupungin ja kaupunkiseudun vahvuuksista ja ajankohtaisista haasteista sekä kehittämislinjauksista. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän sihteeristön matkaohjelman rakentamisesta…

Viisi väitettä kestävästä kaupunkiliikkumisesta

Olemme liikkumisen tulevaisuuden tienhaarassa. Jotta maapallon  lämpötila ei nouse enempää kuin 1,5 celsiusastetta, on liikenteen päästöt saatava vähenemään radikaalisti. Yksityisautoilu vastaa noin 70 prosentin osuutta suomalaisten liikkumisesta ja noin 80:aa prosenttia liikkumisen hiilijalanjäljestä. Autoilu vaikuttaa myös kaupunkiympäristön tilankäyttöön, laatuun ja viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin.   Suomen kansallinen tavoite on puolittaa…

Lahdessa, Oulussa ja Tampereella halutaan elää 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaista elämää

Kolme suomalaista kaupunkia selvittää yhdessä kaupunkilaisten kanssa, miten elämäntapojen hiilijalanjälki pienenee kestävälle tasolle. Työn tavoitteena on vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti.    “Asukkaiden osallistuminen hiilipäästöjen vähentämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Lahdessa elämäntapahaasteen ottivat vastaan mm. Apulanta-bändistä tuttu Simo Santapukki sekä perussuomalaisten kansanedustaja,…

Kuntien hiilineutraaliustavoitteet seisovat tai kaatuvat infrastruktuurin päästövaikutusten mukana

Kesän kuntavaalit käydään poikkeuksellisissa merkeissä pandemian keskellä. Vaalikeskustelua hallitsevat tavallistakin enemmän kuntatalouden näkymät ja kuntapalvelut. Kun politiikassa keskitytään taistelemaan siitä, kuka saa ja kenelle annetaan, pari tärkeää näkökulmaa saattaa jäädä helposti huomiotta, yhtenä niistä rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin liittyvät kysymykset.

Publications

Low2No – Luo vihreät markkinat itse

Tarvitsemme lisää kestäviä jokapäiväisen kulutuksen tuotteita. Tarvitsemme enemmän käyttäytymisen muutokseen pohjautuvia tuotteita ja palveluita. Suurimmalle osalle yrityksistä kestävän kulutuksen luominen on erittäin hankalaa. Tämän päivän eko-yritykset tuottavat ennen kaikkea kömpelöitä ja kalliita ekoversioita valtavirran tuotteista. Todellinen menestys kuitenkin vaatii kuluttajakäyttäytymisen muutosta sekä uusien markkinoiden luomista uusia tuotteita ja palveluita kehittämällä,…

Consider it solved! Kuinka Suomi ratkaisee maailman viheliäisimmät ongelmat

Maiden brändäyksessä on kyse niiden ainutlaatuisten kollektiivisten vahvuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. Tämän pohjalta luotiin Suomelle maabrändi. Tämä raporttii tuo maabrändäämiseen uuden ulottuvuuden: brändin määrittämisen sijaan tutkimme kuinka brändi saattaa yhteen maailmanlaajuisen kysynnän ja paikalliset vahvuudet. Tällä tavoin suomalaisille teollisuuden aloille, kaupungeille ja monille muille organisaatioille annettiin suoria ohjeita kuinka tehdä…

Hyvän työn manifesti

Tekijät: Roope Mokka, Aleksi Neuvonen, Maria Riala, Simo Vassinen, Olli Alanen, Tuuli Kaskinen, Pirkka Åman Työ- ja elinkeinoministeriö halusi nostaa esiin uusia ajatuksia siitä, mitä hyvä työ ja työelämä ovat eri sukupolville. Ministeriö kutsui ajatushautomo Demos Helsingin toteuttamaan ajatusten keräämisen ja jalostamisen toimintaehdotuksiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu, huhtikuu 2009. [pdfviewer…

Projects

1,5 asteen elämää kaupungeissa: 12 tarinaa hiilijalanjälkeä pienentävistä muutoksista

Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle.  Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…

Kaupungistuminen ja kaupunkiseutujen kestävä kasvu

Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet    Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…

Tekoälyn vinoumien välttäminen: suomalainen arviointikehikko syrjimättömille tekoälysovelluksille

Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…

People

Sorry, we couldn't find any experts.

Themes

Sorry, we couldn't find any themes.