Topic
Finnish
Commentary
Jos maailman terveydenhuoltosektori olisi maa, olisi se planeetan viidenneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Suomessakin sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) aiheuttaa merkittävän määrän päästöjä ja jätettä, mutta näiden vähentämistä ei meillä ohjata kansallisesti. Blogissa EKO SOTE-hankkeen asiantuntijat esittelevät kansainvälisiä esimerkkejä ekologisesti kestävän soten ohjauksesta. Marinin hallitusohjelman tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen…
Ajatushautomo Demos Helsingille on nimitetty tieteellinen neuvonantajaryhmä vahvistamaan Demoksella tehtävän tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta. Neuvonantajaryhmän jäsenet ovat kestävän muotoilun professori Idil Gaziulusoy Aalto-yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen Turun yliopistosta, taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta Oxfordin yliopiston Oxford Internet Institutesta sekä kestävyystieteen professori Christopher Raymond Helsingin yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii…
Hampuri on yhtä aikaa sekä kaupunki että osavaltio, joten kansallista kaupunkipoliittista keskustelua käyvän porukan oli varsin luontevaa lähteä tekemään selkoa nimenomaan Hampurin kaupunkikehityksestä. Lokakuinen kolmipäiväinen matka Hampuriin tarjosi viiden ministeriön, seitsemän kaupungin ja Kuntaliiton edustajille katsauksen kaupungin ja kaupunkiseudun vahvuuksista ja ajankohtaisista haasteista sekä kehittämislinjauksista. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän sihteeristön matkaohjelman rakentamisesta…
Olemme liikkumisen tulevaisuuden tienhaarassa. Jotta maapallon lämpötila ei nouse enempää kuin 1,5 celsiusastetta, on liikenteen päästöt saatava vähenemään radikaalisti. Yksityisautoilu vastaa noin 70 prosentin osuutta suomalaisten liikkumisesta ja noin 80:aa prosenttia liikkumisen hiilijalanjäljestä. Autoilu vaikuttaa myös kaupunkiympäristön tilankäyttöön, laatuun ja viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin. Suomen kansallinen tavoite on puolittaa…
Kolme suomalaista kaupunkia selvittää yhdessä kaupunkilaisten kanssa, miten elämäntapojen hiilijalanjälki pienenee kestävälle tasolle. Työn tavoitteena on vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti. “Asukkaiden osallistuminen hiilipäästöjen vähentämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Lahdessa elämäntapahaasteen ottivat vastaan mm. Apulanta-bändistä tuttu Simo Santapukki sekä perussuomalaisten kansanedustaja,…
Kesän kuntavaalit käydään poikkeuksellisissa merkeissä pandemian keskellä. Vaalikeskustelua hallitsevat tavallistakin enemmän kuntatalouden näkymät ja kuntapalvelut. Kun politiikassa keskitytään taistelemaan siitä, kuka saa ja kenelle annetaan, pari tärkeää näkökulmaa saattaa jäädä helposti huomiotta, yhtenä niistä rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin liittyvät kysymykset.
Publications
Kestävän kulutuksen ja tuotannon strategiatyötä on tehty Suomessa jo Kestävän kulutuksen ja tuotannon (KULTU) toimikunnan asettamisesta marraskuusta 2003 asti. Ohjelmia on ollut kaksi: Vähemmästä enemmän ja paremmin 2005, ja Vähemmästä viisaammin 2012. Ohjelmissa on esitetty lukuisia ohjauskeinoja ja muita toimia, joilla parannetaan kulutuksen ja tuotannon kestävyyttä sekä vähennetään yksityisen ja…
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen tavoittamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Sen toteuttamisen keskeinen väline ovat toimenpidesitoumukset, jotka ovat eri tahojen antamia julkisia lupauksia konkreettisista ja vapaaehtoisista toimista. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus on organisaatioille ja yksityishenkilöille avoin ja vapaaehtoinen tapa osallistua konkreettisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Niitä toteutetaan jo…
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus on organisaatioille ja yksityishenkilöille avoin ja vapaaehtoinen tapa osallistua konkreettisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Vuoteen 2050 tähtäävä Suomen kansallinen yhteiskuntasitoumus määrittelee keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet. Niitä toteutetaan jo noin 700 toimenpidesitoumuksen avulla. Suomen Ympäristökeskus, Demos Helsinki ja Kaskas Media tutkivat Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa KekeArvi-hankkeessa, miten työkalu tavoittaisi nykyistä enemmän…
Projects
Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…
Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…
Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…
People
Sorry, we couldn't find any experts.
Themes
Sorry, we couldn't find any themes.