Topic
Finnish
Commentary
Demos Helsinki laati keskustelupaperin yliopistojen roolista 2020-luvun Suomessa. Sen mukaan kriittistä ajattelua tulee opettaa niillekin, jotka eivät päädy korkeakouluun. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen kommentoivat paperin väittämiä.
17 tavoitetta ja 10 vuotta aikaa. Suomi on sitoutunut YK:n Agenda2030:n yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Toistaiseksi yhdelläkään maailman maalla ei ole uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten Agenda2030:n tavoitteet saavutetaan. Voisiko Suomi olla ensimmäinen maa, joka laatii tiekartan siitä, miten Agenda2030-tavoitteisiin päästään?
Tulevaisuuskestävän liiketoiminnan yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi on muodostunut vastuullisuus. Nyt on opittava ajattelemaan sekä pidemmälle että radikaalimmin.
Demos Helsingin alkuvuoden julkaisuissa pohditaan muun muassa uuden ajan sosiaaliturvaa, julkisen hallinnon innovaatioita, yritysten resurssitehokkuutta ja ehkäisevän päihdetyön skenaarioita. Empowering Governments to Steer the 21st Century Vuosisatamme ominaispiirteitä ovat kompleksisuus, epävarmuus ja nopea muutos. Hallitukset kaikkialla maailmassa kamppailevat vastatakseen näihin haasteisiin. Samalla kansalaisten luottamus hallituksiin ja perinteisiin vaikuttamisen tapoihin ovat olleet laskussa jo vuosikymmeniä….
Suomen kaupungistuminen muuttaa yhteiskuntaamme ja hyvinvointimme jakautumista ennennäkemättömällä tavalla. Ne tahot voittavat, jotka ymmärtävät, miten muutos voi tapahtua. Jotta kaupungistumiseen liittyvä päätöksenteko olisi mahdollisimman tasavertaista ja avointa, sen taustalle tarvitaan tutkittua tietoa.
Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä toteutetaan uusi, pääsymaksuton keskustelusarja tulevaisuuden suurista kysymyksistä kiinnostuneille ihmisille. Neliosainen Seuraava näytös -keskustelusarja käynnistyy sunnuntaina 3. helmikuuta, jolloin kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla pohditaan työn muutoksia ja merkityksiä tulevaisuudessa. “Elämme keskellä yhteiskunnallisia murroksia, jotka koskettavat jokaisen elämää. Tarvitsemme ihmiselämän keskeisiin kysymyksiin tarttuvaa ja avointa vuoropuhelua. Teatteri on koko historiansa ajan…
Publications
In this Editorial, we tackle perhaps the most urgent issue of our time – the need to orient lives more towards sufficiency. Achieving such a transformation also requires a parallel paradigm shift in science. In this Editorial, we have two guest authors, Teemu Koskimäki and Aleksi Neuvonen, who are members of the SISU Consortium doing research on sufficiency transition in Finland.
Amid the complex and persistent challenges of sustainability transitions, experimental governance has emerged as a way to foster reflexivity, learning, and policy innovation through diverse participatory practices. This paper examines the role of transition arena methodologies in expanding and deepening civic engagement in low-carbon transitions, specifically through seven experimental processes focused on “climate-wise housing” in Finland in 2023. These experiments combined digital and in-person facilitation in an attempt to involve citizens in co-producing actionable insights on climate-smart behaviors, building renovations, and renewable energy adoption, hitherto directing the envisioned transition. The research explores three “avenues” of widening participation in transition arenas, namely expanding, complementing, and opening such arenas to explore questions regarding the potential and limitations of widening transition arena participation and the impact of such breadth on the depth of citizen engagement. Findings highlight trade-offs between different scopes and modes of citizen participation and reveal how participatory processes shape public engagement and policy responsiveness. By suggesting four implications on designing and implementing citizen engagement processes, the study contributes to a nuanced understanding of participation in transition governance and its implications for sustainability transformations.
Tämä selvitys tarjoaa näköaloja siihen, miten kasvuun liittyvät ajattelumallit ovat muotoutuneet ja vakiintuneet: Mitä on muuttunut vuosikymmenten aikana? Entä miltä tulevaisuus voisi näyttää? Lisäksi suomalainen keskustelu asetetaan osaksi taustalla vaikuttanutta kansainvälistä yhteiskunnallista ja tieteellistä keskustelua sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia.
Projects
Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…
Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…
Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…
People
Sorry, we couldn't find any experts.
Themes
Sorry, we couldn't find any themes.