Topic

Finnish

Commentary

Terveyspolitiikka, onko sitä?

Laaja joukko terveyden alan asiantuntijoita ja kiinnostuneita kokoontui Töölöön Arkadia Bookstoreen seuraamaan Demos Helsingin briefing-sarjan ensimmäisen osan julkaisutilaisuutta. Keskustelijoiden mukaan terveyden tasa-arvon toteutumisen esteenä on nykyisen terveyspolitiikan pirstoutuminen ja keskittyminen lähes yksinomaan terveyspalveluihin.   Demos Helsingin associate Juha Mikkosen kirjoittama Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefing nostatti monipuolisen keskustelun suomalaisesta terveyspolitiikasta julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Mikkonen käsittelee…

Sähköpolkupyöräselvitys

Ovatko sähköpolkupyörät vain yksi uusi vekotin? Vai voidaanko ne jotenkin kytkeä osaksi kestäviä elämäntapoja ja fiksua kaupunkikehitystä? Demos Helsinki, SITO ja Polkupyöräyhdistys tekivät vuoden 2014 syksyllä Liikennevirastolle selvityksen sähköavusteisen pyöräilyn hyödyistä ja sen kasvun tukemisesta Suomessa. Yhteistyön tuloksena syntyi tiekarttajulkaisu, jossa kuvataan sähköavusteisen polkupyöräilyn nykytilaa, markkinapotentiaalia Suomessa ja reittejä, joilla…

Työn tulevaisuus: viisi teemaa suomalaiseen keskusteluun

Keskustelu työn tulevaisuudesta käy kiivaana. Yhdysvaltalainen Data & Society -tutkimuskeskus julkaisi viime syksynä viisi viitekehystä helpottamaan ja syventämään keskustelua. Nämä viisi teemaa ovat tärkeitä myös suomalaisessa keskustelussa työn muuttuvista muodoista ja merkityksistä: 1. Työpaikkavalvonta: Kulkukortit, kellokortit, rekkojen GPS-paikannus… Yhä suurempi osa työstä jättää jälkeensä digitaalisia jälkiä. Tämä mahdollistaa uusia ja entistä laajamittaisempia työpaikkavalvonnan muotoja. Valvonta voi…

KUTSU: Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefing 14.1.

Tilaisuus on täynnä – voit jättää tietosi alla olevan lomakkeen kautta ja otamme sinuun yhteyttä, mikäli paikkoja vapautuu.  Viime vuosien suomalainen terveyskeskustelu on pyörinyt pitkälti terveyspalvelujärjestelmän rakenteiden ympärillä. Samalla keskustelu terveyspolitiikan perimmäisistä tavoitteista on jäänyt vähemmälle. Terveyserojen kaventaminen vaatisi kuitenkin terveyttä edistävien tekijöiden huomioimista nykyistä monipuolisemmin yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla. Yksilöllistyminen, digitalisoituminen ja muut…

Miltä maailma näyttää vuoden 2015 jälkeen?

Ekosäätiö, Kriittinen korkeakoulu ja Demos Helsinki järjestivät tänä syksynä Ilmastonmuutos iskee -luentosarjan Helsingin yliopiston tiloissa. Joulukuun 2. päivänä järjestetyn viimeisen luennon piti edellisen vuoden tapaan presidentti Tarja Halonen. Tällä kertaa kuulumisina olivat vuosituhattavoitteiden eteenpäinvienti vuoden 2015 jälkeen sekä YK:n korkean tason komitean työ väestö- ja kehityskysymyksissä. Porthania III:ssa pidetyn finaaliluennon puheenjohtajana…

Design for Government – miten yhteiskuntaa kehitetään 2010-luvulla?

Mitä ihmettä ovat Nesta, Mindlab, Public Policy Lab ja Behavioural Insights Team (BIT)? Kaikki liittyvät jollain tavalla julkiseen hallintoon ja uudenlaiseen tapaan tehdä työtä julkisella sektorilla. Ne ovat esimerkkejä ja symboleita tarpeesta uudistaa julkista sektoria ja innovoida uusia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Valtioneuvoston kanslian tilaamassa Design for Government- projektissa selvitettiin, miten käyttäytymistieteellinen…

Publications

Kohti pitkäjänteistä hallintoa – Tulevaisuustietoisuudesta toimintaan

Kuinka Suomi voi vahvistaa valmiuksia hallinnon pitkäjänteisyyteen ja varmistaa, että myös tulevat sukupolvet otetaan huomioon päätöksenteossa? Tässä julkaisussa nostamme esiin tapoja edistää ennakoivaa hallintoa perustuen tärkeiden sidosryhmien näkemyksiin.

Vihreä siirtymä ei tapahdu vaan se tehdään – Suuntia ja työkaluja vihreän osaamisen kehittämiseen organisaatioissa

Millaisia taitoja vihreä siirtymä todella vaatii? Vihreän osaamisen tutka avaa vihreiden taitojen merkityksen uudesta näkökulmasta ja tarjoaa työkalut niiden integroimiseksi osaksi organisaation strategiaa. Julkaisu auttaa kehittämään muutosvalmiuksia, tunnistamaan nykyisiä vahvuuksia ja tarjoaa helppokäyttöisiä työkaluja, joiden avulla organisaatiot voivat jäsentää monimutkaiselta tuntuvan siirtymän käytännössä toteutettaviksi askeliksi.

Oivalluksia ja ratkaisuehdotuksia – Kooste kolmen haastekimpputyön tuloksista Kestävä kaupunki -ohjelmassa vuosina 2022-2023

Ratkaisukavalkadi on nyt koossa!  Kolmen eri haastekimpun parissa tehty kehittämistyö on valmiina laajempaan levitykseen. Julkaisumme Oivalluksia ja ratkaisuehdotuksia tarjoaa kestävän kaupunkikehityksen ratkaisuja niin kaupunkisuunnittelun, kaupunkivihreän ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin parissa toimiville. Toivomme myös, että vasta aihion asteella olevia ratkaisuja kehitetään eteenpäin. Annetaan hyvän kiertää!  Haastekimppujen teemoja oli kolme: kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu,…

Projects

1,5 asteen elämää kaupungeissa: 12 tarinaa hiilijalanjälkeä pienentävistä muutoksista

Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle.  Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…

Kaupungistuminen ja kaupunkiseutujen kestävä kasvu

Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet    Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…

Tekoälyn vinoumien välttäminen: suomalainen arviointikehikko syrjimättömille tekoälysovelluksille

Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…

People

Sorry, we couldn't find any experts.

Themes

Sorry, we couldn't find any themes.