Topic
Finnish
Commentary
Kuluvan vuoden mielialoja ovat maailmanlaajuisesti synkistäneet talouden murheet ja koronaviruksen luoma stressi terveydestä ja vapaudesta. Untitled-toimijat Alaskasta Australiaan uskovat, että pystymme vaikuttamaan siihen, millaisessa maailmassa elämme kriisien jälkeen.
Epävarmoina aikoina moni kääntää katseensa julkiseen hallintoon. Myös nyt koronaviruksen aiheuttaman pandemian aikana julkisen hallinnon merkitys ja kyky turvata ihmisten hyvän elämän edellytykset ovat korostuneet. Kirjoitus on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehdessä 22/2020 sekä Puheenvuoro-sivulla.
Viimeisen vuosikymmenen aikana ihmiset ovat innostuneet älykaupungeista ja siitä, miten kaupunkeja voidaan kehittää teknologian avulla. Maailman johtaviksi älykaupunkimalleiksi ovat muodostuneet niin kutsutut Kiinan malli ja Piilaakson malli, joihin on kohdistunut kritiikkiä muun muassa kansalaisten valvonnan ja globaalien teknologiayhtiöiden vallan lisääntymisestä. Ajatushautomo Demos Helsinki laati yhteistyössä Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan…
Demos Helsinki on tehnyt työtä yhteiskunnallisen muutoksen eteen jo 15 vuotta. Nyt meitä on 50, ja vuonna 2019 työskentelimme 138 projektissa. Toimintaa oli lähes 30 maassa. Edellinen vuosikymmen on paketissa, ja uusi on ehtinyt laittaa yhteiskuntamme todelliseen testiin. Kaiken tämän keskellä on hienoa saada joukkoomme lisävahvistuksia. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat…
Koronakriisi on tehnyt keskustelun talousjärjestelmästä ja siitä, miten riippuvaisia yhteiskuntamme ovat talouskasvusta entistä ajankohtaisemmaksi. Mitä tehdä, jos yhtäkkiä olemme tilanteessa, jossa talouskasvu ei ole yksinkertaisesti mahdollista – tai ehkä edes toivottavaa? Miten saamme yhteiskuntamme toimimaan tilanteessa, jossa matala tai negatiivinen kasvu kestää vuosia? Entä miten käy, jos isommassa kuvassa talouskasvua…
Kun tulkitsee nykyisen hallituksen linjauksia, käynnissä olevan talouskriisiin hoito poikkeaa Suomessa aiemmista kriiseistä kahdella tavalla: 1) Julkisia menoja ei ole tarkoitus leikata rajusti, vaan elvytystä tehdään julkisen kulutuksen ja julkisten investointien kautta heti taantuman alusta asti. 2) Hallituksella on olemassa hiilineutraaliustavoitteen kautta pitkän tähtäimen tavoitehorisontti siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa ollaan…
Publications
In this Editorial, we tackle perhaps the most urgent issue of our time – the need to orient lives more towards sufficiency. Achieving such a transformation also requires a parallel paradigm shift in science. In this Editorial, we have two guest authors, Teemu Koskimäki and Aleksi Neuvonen, who are members of the SISU Consortium doing research on sufficiency transition in Finland.
Amid the complex and persistent challenges of sustainability transitions, experimental governance has emerged as a way to foster reflexivity, learning, and policy innovation through diverse participatory practices. This paper examines the role of transition arena methodologies in expanding and deepening civic engagement in low-carbon transitions, specifically through seven experimental processes focused on “climate-wise housing” in Finland in 2023. These experiments combined digital and in-person facilitation in an attempt to involve citizens in co-producing actionable insights on climate-smart behaviors, building renovations, and renewable energy adoption, hitherto directing the envisioned transition. The research explores three “avenues” of widening participation in transition arenas, namely expanding, complementing, and opening such arenas to explore questions regarding the potential and limitations of widening transition arena participation and the impact of such breadth on the depth of citizen engagement. Findings highlight trade-offs between different scopes and modes of citizen participation and reveal how participatory processes shape public engagement and policy responsiveness. By suggesting four implications on designing and implementing citizen engagement processes, the study contributes to a nuanced understanding of participation in transition governance and its implications for sustainability transformations.
Tämä selvitys tarjoaa näköaloja siihen, miten kasvuun liittyvät ajattelumallit ovat muotoutuneet ja vakiintuneet: Mitä on muuttunut vuosikymmenten aikana? Entä miltä tulevaisuus voisi näyttää? Lisäksi suomalainen keskustelu asetetaan osaksi taustalla vaikuttanutta kansainvälistä yhteiskunnallista ja tieteellistä keskustelua sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia.
Projects
Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…
Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…
Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…
People
Sorry, we couldn't find any experts.
Themes
Sorry, we couldn't find any themes.