Topic
Finnish
Commentary
Tulevaisuudessa yhä useammat valkokaulusasiantuntijat työskentelevät alustatalouden palveluiden kautta. Alustat sopivat yksittäisten työsuoritteiden välittämiseen, mutta miten ne voisivat tukea monimutkaisempaa ongelmanratkaisua ja tiimityötä, mitä asiantuntijatyö usein on? Tähän suomalainen yritys GoCo kehittää ratkaisua. Alustatalous on jo nyt kiinteä osa arkeamme ruuankuljetuspalveluineen ja autokyyteineen. 65% suomalaisista työskentelee yhä vakituisessa, täysiaikaisissa työsuhteissa,…
Suomessa käynnistettiin vuonna 2014 uudenlainen, vapaaehtoisuuteen perustuva tapa kirittää kestävää kehitystä. Sitoumus2050 -prosessissa eri tahot ovat antaneet jo noin 700 sitoumusta kansallisten kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi omassa toiminnassaan. Mukana on kaikenlaisia toimijoita suuryrityksistä pikkufirmoihin, valtionhallinnosta kansalaisjärjestöihin ja laajoista verkostoista yksittäisiin kansalaisiin. Sitoumusprosessissa toimijat määrittelevät itse konkreettiset tavoitteensa, niiden toteutustavan ja toteutuksen mittarit….
Marie Schulzman herää yöllä tuttuun huutoon; nelikuinen Vilma itkee taas puhkeavia hampaitaan. Marie nousee sängystä, nostaa Vilman syliinsä ja tarjoaa tutin lohduksi. Vilma itkee tokkuraisena hetken, mutta rauhoittuu pian äidin hellässä syleilyssä. Äiti ja tytär nukahtavat pian uudelleen. Eletään vuotta 2050. Aamulla Marie herää auringonvaloon kaihtimien hitaasti auetessa. Vilma ja…
Helsingin koulujen opetussuunnitelmassa oppilaita rohkaistaan keskustelemaan, kysymään ja kyseenalaistamaan. Oppiminen tapahtuu kaikkialla ja teknologia sulautuu osaksi arkea. Kouluissa opiskellaan perinteisten aineiden lisäksi ilmiöitä. Koulut tarvitsevat suunnitelman tavoitteisiin vastaamiseen uusia käytäntöjä. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa toteutettavassa kolmen hackathonin sarjassa, jossa helsinkiläiset opettajat kehittävät projekteja ilmiöoppimisen, uusien oppimisenympäristöjen ja…
Kaupungeilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen ja kestävyysvajeen hillitsemisessä. Kiertotalousratkaisuilla voidaan lisätä materiaalien hyötykäyttöä ja tuotannon kustannustehokkuutta sekä samalla vähentää kaupungin jätehuollolle ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Onnistuakseen kiertotalous vaatii vahvoja verkostoja ja alustoja, joissa tuottajat, materia ja kuluttajat kohtaavat toisensa. Espoon kaupunki haluaa edistää asukkaiden, ympäristön ja talouden hyvinvointia olemalla aallonharjalla…
Mike Lydon: “Yleiskaava on staattinen ja vanhentunut siitä hetkestä alkaen, kun se on hyväksytty. Paikoille ominaisen hengen luominen antaa sille elämän.’’ Suurimmassa osassa pohjoista pallonpuoliskoa kaupunkeja suunnitellaan hitaan ja jäykän kaavoitusprosessin kautta. Prosessi luo raamit kaupungin kehittämiselle pidemmällä aikajänteellä, mutta se tekee nopeat muutokset ja kaupungin jatkuvan kehittämisen asukkaiden palautteen…
Publications
In this Editorial, we tackle perhaps the most urgent issue of our time – the need to orient lives more towards sufficiency. Achieving such a transformation also requires a parallel paradigm shift in science. In this Editorial, we have two guest authors, Teemu Koskimäki and Aleksi Neuvonen, who are members of the SISU Consortium doing research on sufficiency transition in Finland.
Amid the complex and persistent challenges of sustainability transitions, experimental governance has emerged as a way to foster reflexivity, learning, and policy innovation through diverse participatory practices. This paper examines the role of transition arena methodologies in expanding and deepening civic engagement in low-carbon transitions, specifically through seven experimental processes focused on “climate-wise housing” in Finland in 2023. These experiments combined digital and in-person facilitation in an attempt to involve citizens in co-producing actionable insights on climate-smart behaviors, building renovations, and renewable energy adoption, hitherto directing the envisioned transition. The research explores three “avenues” of widening participation in transition arenas, namely expanding, complementing, and opening such arenas to explore questions regarding the potential and limitations of widening transition arena participation and the impact of such breadth on the depth of citizen engagement. Findings highlight trade-offs between different scopes and modes of citizen participation and reveal how participatory processes shape public engagement and policy responsiveness. By suggesting four implications on designing and implementing citizen engagement processes, the study contributes to a nuanced understanding of participation in transition governance and its implications for sustainability transformations.
Tämä selvitys tarjoaa näköaloja siihen, miten kasvuun liittyvät ajattelumallit ovat muotoutuneet ja vakiintuneet: Mitä on muuttunut vuosikymmenten aikana? Entä miltä tulevaisuus voisi näyttää? Lisäksi suomalainen keskustelu asetetaan osaksi taustalla vaikuttanutta kansainvälistä yhteiskunnallista ja tieteellistä keskustelua sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia.
Projects
Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…
Strategisen kaupunkitutkimuksen URMI- ja BEMINE-hankkeet Kaupungistumisen tulevaisuus on monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kaupungistumisen eteneminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan sitä on käsiteltävä monisyisenä ilmiökimppuna, joka vaikuttaa kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Kaupunkiseuduilla ratkaistaan myös suuria kestävän kehityksen haasteita, jolloin huomio kiinnittyy setutuyhteistyöhön. Strateginen kaupunkitutkimus on…
Viimeisen viiden vuoden aikana tekoälyn kehitys on edennyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Koneoppimiseen perustuvia algoritmeja pidetään lupaavina koulutuksen, terveydenhuollon, rekrytoinnin, luotonannon ja monen muun palvelun parantajana. Tämä perustuu oppivien tekoälysovellusten mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaasti yksilöllisiin elämäntapahtumiin perustuvia palveluita näitä kohdentamalla ja räätälöimällä. Oppivat algoritmit eivät kuitenkaan tuota potentiaalisesti vain yhteiskunnallista hyötyä, vaan samaan…
People
Sorry, we couldn't find any experts.
Themes
Sorry, we couldn't find any themes.