Kuinka Suomi voi vahvistaa valmiuksia hallinnon pitkäjänteisyyteen ja varmistaa, että myös tulevat sukupolvet otetaan huomioon päätöksenteossa? Tässä julkaisussa nostamme esiin tapoja edistää ennakoivaa hallintoa perustuen tärkeiden sidosryhmien näkemyksiin.
Poliittista päätöksentekoa on kuvattu luonteeltaan lyhytjänteiseksi, eikä tulevilla sukupolvilla ole edustusta poliittisessa järjestelmässämme. Tämä näkyy myös kohtaamissamme pitkän aikavälin ongelmissa, kuten ilmastokriisissä ja luontokadossa. Nämä heijastuvat edelleen geopoliittisina kriiseinä, muuttoliikkeinä, teknologisena kilpailuna, terveysuhkina ja globaalin eriarvoisuuden kasvuna. Kohti pitkäjänteistä hallintoa – Tulevaisuustietoisuudesta toimintaan– julkaisun tarkoituksena on kartoittaa ja luoda kosensusta tavoista edistää pitkän aikavälin hallintoa Suomessa, YK:n tulevaisuussopimuksen mukaisesti.
Lyhytjänteisyydestä kestävään tulevaisuuteen
Pitkäjänteinen päätöksenteko korostuu monilla ajankohtaisilla politiikan sektoreilla Suomessa:
- Panostukset TKI-politiikkaan ja sen strategiset valinnat
- Väestöskenaariot ja maahanmuutto
- Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus
- Tulevaisuuden työelämä, koulutus- ja osaamistarpeet
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja hyvinvointitalous
- Hiilineutraalisuustavoite ilmastopolitiikasssa
YK:n tulevaisuushuippukokouksen jälkeen hallitusten on paitsi muotoiltava rohkeita visioita, myös luotava vankat puitteet, jotka mahdollistavat ennakoivan ja tulevat sukupolvet huomioivan hallinnon. Suomi on jo pitkään tunnustettu edelläkävijäksi ennakoinnissa ja varautumisessa, mutta kohtaamme silti haasteita liittyen lyhyen aikavälin paineisiin, ennakointitaitoihin ja instituutioiden tulevaisuuskykyihin. Nämä havainnot saivat myös tukea järjestämässämme työpajassa keskeisten valtionhallinnon toimijoiden kanssa. Tämä julkaisu onkin syntynyt tämän vuorovaikutuksen tuloksena.
Kolme näkökulmaa tulevaisuusajattelun vahvistamiseen
Julkaisussa esittämme kolme tapaa ylittää lyhytjänteisyyden haasteet:
1) ennakoinnin arvon ja tarkoituksen ymmärtäminen osana päätöksentekoa,
2) tulevaisuusvallan laajentaminen
3) tulevien sukupolvien oikeuksien huomioiminen.
Nämä tavat eivät ole kaiken kattavia vaan tarvitaan myös esimerkiksi parempia hyvinvointi- ja kestävyysindikaattoreita sekä poliittisten puolueiden välistä konsensusta pitkän aikavälin ratkaisuista ja tavoitteista, jota kohti haluamme mennä.
Suomi globaalien tulevaisuuksien edelläkävijänä
Kasvavien globaalien haasteiden edessä Suomella on tilaisuus määritellä uudelleen, mitä pitkän aikavälin hallinto tarkoittaa käytännössä ja miten se edistää Suomen vahvaa roolia osana globaaleja tulevaisuuksia. Esittelemme läpi julkaisun lupaavia esimerkkejä Suomessa käynnissä olevasta työstä, esimerkiksi Sitran, VNK:n, OECD:n ja Kansalaisareenan ohjelmista tulevaisuusvallan ja ennakointiekosysteemin vahvistamiseksi. Nämä aloitteet tarjoavat hedelmällisen maaperän muutokselle kohti parempaa pitkän aikavälin hallintoa.
Tämä julkaisu on osa School of International Futuresin ja European Climate Fundin rahoittamaa pitkäjänteisen hallinnon hubia, jonka tarkoitus on edistää YK:n tulevaisuushuippukokouksen tavoitteita Suomessa. Hubin toimintaa koordinoivat Demos Helsinki, Fingo ja Sitra.
Lisätietoja
Vera Djakonoff
Expert, Demos Helsinki
vera.djakonoff@demoshelsinki.fi
Atte Ojanen
Research Manager, Demos Helsinki
atte.ojanen@demoshelsinki.fi
Foresight and policymaking: lessons from Singapore and Finland
Post
September 26, 2022
Foresight enables to prepare for crises but also look beyond them
Post
April 2, 2020
Ennakointi auttaa varautumaan kriiseihin, mutta katsomaan myös niiden tuolle puolen
Post
April 2, 2020