Me Demos Helsingissä olemme tehneet töitä yhteiskunnallisen muutoksen eteen kuluneet 15 vuotta. Nyt meitä on 50 ja teemme töitä eri puolilla maailmaa. Vuonna 2019 työskentelimme 138 projektissa lähes 30 maassa. Yhteiskunnalliselle muutokselle on kysyntää. Koskaan aiemmin tämä ei ole ollut niin selvää kuin nyt. Koronavirus ja sen aiheuttama covid-19-tauti on…
Me Demos Helsingissä olemme tehneet töitä yhteiskunnallisen muutoksen eteen kuluneet 15 vuotta. Nyt meitä on 50 ja teemme töitä eri puolilla maailmaa. Vuonna 2019 työskentelimme 138 projektissa lähes 30 maassa. Yhteiskunnalliselle muutokselle on kysyntää.
Koskaan aiemmin tämä ei ole ollut niin selvää kuin nyt. Koronavirus ja sen aiheuttama covid-19-tauti on johtanut yhteiskunnat ympäri maailmaa välitilaan. Välitilaan, jossa ne kriisin keskellä keskittyvät selviytymään ja tekemään nopeita toimenpiteitä päivä kerrallaan. Samaan aikaan kuitenkin yrittäen nähdä kriisin läpi tulevaisuuteen.
Maailman pysähtyminen voi auttaa näkemään, mitä siitä pitäisi korjata, mistä luopua, mitä pitää, ja mitä rakentaa täysin uusiksi.
Näin kävi meillekin. Kuvittelimme pitkään, että aikamme suurimmat ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja epätasa-arvo sekä sen kokemus, ratkeavat puhumalla yhteiskunnallisesta muutoksesta sekä hienosäätämällä nykyisiä järjestelmiämme. Tekemällä samoja asioita, yhä paremmin.
Näin ei ole. Olemme umpikujassa, jossa esimerkiksi ilmastonmuutos ei ratkea vain markkinaratkaisuilla tai politiikka pelastu vain tiedettä hyödyntämällä. Vanha maailma sellaisena kuin sen tunnemme ei ole pelastettavissa.
Mitä tehdä tilanteessa, jossa vanha maailma luhistuu alta ja uutta ei vielä ole? On kaksi reittiä eteenpäin: valtasuhteiden ymmärtäminen ja paremman yhteiskunnan kuvittelu.
1700- ja 1800-lukujen poliittinen keskustelu käytiin akselilla, jonka yhdessä ääripäässä oli vanhan maailman säilyttäminen ja toisessa vallankumous. Akselin keskikohdan tienoilla majailivat erilaiset reformistiset liikkeet (jotka sittemmin myös pitkälti muodostivat pohjan teollisen yhteiskunnan ratkaisuille). Vanhaa, feodalistista ja protektionistista yhteiskuntaa purettiin ja tilalle rakennettiin uusi yhteiskunta. Tämä uusi yhteiskunta oli kompromissi erilaisia yhteiskunnallisia liikkeitä. Se vaati sekä säilyttävän että kumouksellisen ajattelun siihen, kuka määrittää yhteiskuntamme suunnan. Ennen kaikkea se vaati sitä, että uskalsimme puuttua yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin ja kuvitella radikaalejakin muutoksia, kuten ilmaisia julkisia palveluita.
Mitä tehdä tilanteessa, jossa vanha maailma luhistuu alta ja uutta ei vielä ole?
2020-luvulla tilanne on samankaltainen. Pandemian jälkeisen yhteiskunnan rakentamisesta puhutaan paljon, mutta tekemisessä on valtavia eroja. Osa meistä haluaa säilyttää mahdollisimman paljon entisestä. Osa näkee kriisin mahdollisuutena tehdä hallittavia, mutta kuitenkin merkittäviä ratkaisuja. Esimerkiksi nyt käynnistyvät elvytystoimet voisivat edistää merkittävällä tavalla hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista.
Julkaisimme hiljattain tuoreen Fellow’mme Geoff Mulganin kanssa raportin, josta (pohjoismaiden suurin päivämedia) Helsingin sanomat kirjoitti otsikolla “Parempi tulevaisuus täytyy ensin kuvitella”. Siinä argumentoitiin, että kriisistä ulospääsy edellyttää luovaa ajattelua. Tulevaisuus ei putoa ulkoavaruudesta, vaan moni asia täytyy kuvitella ennen kuin haluttuun suuntaan voidaan kulkea. Jostain syystä ihmisten on helppo kuvitella katastrofeja, mutta mielikuvan kehittäminen tiestä kohti parempaa yhteiskuntaa on jo paljon vaikeampaa.
Siksi yksi Demos Helsingin tärkeimmistä tehtävistä on kuvitella parempi tulevaisuus.
Voimme kuvitella tulevaisuuden, jossa ihmisen ja ympäristön hyvinvointi on edellytys talouden kehittymiselle. Voimme kuvitella miljoonakaupungit, jotka jakavat enemmän valtaa asukkaille. Voimme kuvitella yritykset kilpailemassa siitä, kenen positiivinen vaikutus ekologiseen monimuotoisuuteen ja sosiaaliseen tasa-arvoon on merkittävin.
Yksi Demos Helsingin tärkeimmistä tehtävistä on kuvitella parempi tulevaisuus.
Nämä eivät kuitenkaan ole vain kuvitelmaa, kuten tämän vuosikertomuksen luettuasi tulet toivottavasti huomaamaan.
Vuonna 2020 vauhti ei saa hidastua. Yhteiskunnallinen muutos vaatii uuden ja paremman yhteiskunnan kuvittelemisen lisäksi toimintaa ja vahvaa tieteelliseen tietoon pohjautuvaa ymmärrystä. Siksi teemme konsultointi- ja tutkimushankkeita satojen kumppaneiden kanssa ympäri maailmaa.
Lisäksi käynnistämme kansainvälisen Untitled-aloitteen, joka seuraavan 10 vuoden tarjoaa alustan uuden yhteiskunnallisen mallin rakentamiselle. Untitled on kumouksellinen aloite, joka tiivistyy kokeiluihin, joilla uutta yhteiskuntaa tehdään todeksi. Näin löydämme tien, joka ei vie kriisin jälkeen menneeseen, vaan auttaa hyppäämään suoraan tulevaisuuteen.
Me Demos Helsingissä pyrimme oppimaan virheistämme. 2020-luvulla maailma kaipaa radikaalia ajattelua, joka konkretisoituu teoksi, joiden avulla reilua ja kestävää yhteiskuntaa voidaan tehdä todeksi. Se on meidän paikkamme paljon puhutussa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Sen saavuttaminen on vaikeaa, ja korona tekee siitä vielä vaikeampaa. Mutta mahdollista.
Siksi toivon, että olet siinä mukana.
Tämä kirjoitus on Demos Helsingin toiminnanjohtaja Juha Leppäsen esipuhe 2019 vuosikertomukseen. Lue vuosikertomus kokonaisuudessaan täältä.