Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä…
Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä on saavutettavissa kaikille.
Lue tästä 12 tarinaa muutoksista, joilla hiilijalanjälki pienenee kohti kestävää tasoa
“Ei tämä pelkästään helppoa ole. Yksilön hiilijalanjäljen pienentäminen on vähän kuin treenaisi maratonia varten. Matkaa lisätään vähän kerrallaan ja viime kädessä vastuu ympäristökriisien ratkaisun löytämiseen on kunnilla, yrityksillä ja päättäjillä”, sanoo selvitykseen osallistunut kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä Oulusta.
Me Demos Helsingillä selvitimme yhdessä Lahden, Oulun ja Tampereen sekä 12 kaupunkilaisen kanssa, että 1,5 asteen ilmastotavoite on saavutettavissa myös kaupunkilaisilla elämäntavoilla. Työn tavoitteena oli vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti.
Mukana olleet kaupunkilaiset suunnittelivat D-matin Ilmastopalapelin avulla omaan arkeensa muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenee lähelle 2,5 hiilidioksiditonnia, jota pidetään kestävänä tasona, vuoteen 2030 mennessä.
Hiilijalanjälkeä pienentävien muutosten tekeminen on jo mahdollista monelle
“Minun on ollut helppoa vähentää asumisen ja kulutuksen päästöjä. Kestävät käyttötavarat, niiden korjattavuus ja kierrätettävyys merkitsee paljon järkevän energiankäytön lisäksi. Tuolle 2030 tasolle pääsisin alkamalla talvipyöräilijäksi, mutta onko minusta siihen kuitenkaan. Suomen talveen sopiva pyörä ja varusteet ovat avainasemassa, hyvin huollettuja reittejä tulisi olla myös tarjolla. Pyöräilyn on oltava turvallista kelillä kuin kelillä”, sanoo Apulanta-yhtyeestä tuttu Simo Santapukki.
“Haluaisimme vaimoni kanssa opetella laittamaan yhtä herkullista kasvisruokaa kotona kuin mitä ravintoloissa saa ja siirtyä kasvipainotteisempaan ruokavalioon terveyssyistäkin. Kaupoissa on varmasti paljon kasvisvaihtoehtoja, joita emme ole vielä edes huomanneet”, sanoo tietoliikenne- ja maanmittaustekniikan insinööri Ari Nieminen Tampereelta.
Vaikeinta päästöjen vähentäminen kaikille mukana olleille henkilöille oli vapaa-ajan vietossa. Vaihtoehtoja lentomatkailulle pidettiin hankalana ja perisuomalainen mökkeily on vahvasti sidoksissa autoiluun ja kasvavaan energiantarpeeseen.
“Tiedän, ettei lentäminen ole hyväksi ilmastolle, mutta kokonaan kaukomatkoista luopuminen on minulle todella vaikea ajatus. Mökki on vähentänyt halua lähteä ulkomaille yhtä usein, mutta haluan silti matkustaa tulevaisuudessakin”, pohtii kätilö-terveydenhoitaja Niina Olenius Lahdesta.
Kaupungeilla on erityinen mahdollisuus edistää 1,5 asteen tavoitetta, josta YK:n COP26 -ilmastokokouksessa tällä viikolla neuvotellaan
Julkisessa keskustelussa toimet oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi on saatettu nähdä omaa elintilaa tai valinnanvapautta kaventavina. Selvitys osoitti, ettei 1,5 asteen elämään ole vain yhtä tietä, vaan kestäviä elämäntapoja on monenlaisia.
Asumisen suurta hiilijalanjälkeä on helpompi kutistaa, jos tarjolla on riittävästi tarpeeksi edullista uusiutuvaa sähköä ja lämmitystä. Autoilun päästöjen vähentäminen taas edellyttää liikenteen sähköistymisen lisäksi toimivaa julkista liikennettä, sekä laadukasta pyörä- ja kävelytieverkostoa.
Vaikka kaupungit eivät voikaan vaikuttaa suoraan lentomatkailun ilmastokuormaan, voivat ne kehittää kaupunkiympäristöä tarjoamalla laadukkaita, paikallisia ja vähähiilisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.
Kaupunkien tekemät muutokset esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa ja siirtyminen vähähiilisempiin joukkoliikennevälineisiin pienentävät jalanjälkeä ikään kuin automaattisesti. Päättäjillä ja kaupungeilla on erityinen vastuu tukea kestävien elämäntapojen valitsemista ja tehdä kaupunkilaisten hiilijalanjälkiä pienentäviä päätöksiä.
“Lahtelaisten hiilijalanjäljet ovat jo pienentyneet uusiutuvan kaukolämmön ansiosta. Tampereella liikennöinnin aloittanut ratikka on monipuolistanut julkista liikennettä ja Oulun pyöräbaanat helpottavat huomattavasti lihasvoimin liikkumista. 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimat päästövähennykset saadaan aikaan vain politiikan, yritysten ja yksilöiden yhteispelillä”, sanoo Demos Helsingissä selvityksen tehnyt konsultti Otso Sillanaukee.
Tässä selvityksessä keskityimme kaupunkien rooliin tarkastelemiseen. Myös EU:lla, valtioilla tai kunnillakin on merkittävä rooli ja vastuu kestävien elämäntapojen ja 1,5 asteen elämän edistämisessä erilaisilla keinoilla.
Lisätietoja:
Lahti: Ympäristöneuvontapäällikkö Päivi Sieppi puh. 050 559 4090, paivi.sieppi@lahti.fi
Oulu: Ympäristöjohtaja Leena Tuuri, puh. 044 703 6730, leena.tuuri@ouka.fi
Tampere: Kehityspäällikkö Laura Inha, puh. 040 801 6035, laura.inha@tampere.fi
Kestävä Lahti -säätiö: Ohjelmajohtaja Saara Vauramo, puh. 044 7161585, saara.vauramo@lahti.fi
Demos Helsinki: Otso Sillanaukee, puh. 050 544 5922, otso.sillanaukee@demoshelsinki.fi
D-mat: Michael Lettenmeier, puh. 040 541 2876, michael@d-mat.fi
Demos Helsingin aikaisempia töitä
Olemme työskennelleet kestävien elämäntapojen kanssa viimeisen vuosikymmenen aikana erilaisissa yhteyksissä. SPREAD – Kestävät elämäntapaskenaariot 2050 -raportti esittelee tekemämme laajamittaisen ja perusteellisen tutkimuksen kestävien elämäntapojen kehityksestä tästä hetkestä vuoteen 2050.
iFuture – Kestävien elämäntapojen moninaisuus -työ on Euroopan laajuinen tulevaisuuden elämäntapoja tutkiva kuluttajakysely, jossa profiloimme 80 osallistujaa heidän aineellisten jalanjälkiensä perusteella. Tämän aineellisten jalanjälkien ja kansainvälisten fokusryhmien ainutlaatuisen yhdistelmän pohjalta kehitimme uuden mallin kuluttajakäyttäytymiselle.
Polkuja 1,5 asteen elämäntapoihin -selvityksessä esitellään neljä erilaista fiktiivistä elämäntapaa, joilla voimme saavuttaa vuodelle 2030 asetetut hiilijalanjälkien maailmanlaajuisesti kestävän tason tavoitteet.
1,5 asteen ilmastotavoite on YK-yhteisön asettama tavoite ilmaston maksimilämpenemiselle, jotta vaarallisimmilta ilmastonmuutoksen seurauksilta vältyttäisiin. Suomessa 1,5 asteen tavoitteen mukainen ilmastopolitiikka edellyttää hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään neljäsosaan nykyisestä kymmenestä hiilidioksidiekvivalenttitonnista (10 tCO2e), eli 2,5 tonniin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tutkimukset osoittavat, että keinot ja teknologiat tähän ovat jo olemassa, ja ne ovat kasvavissa määrin myös ihmisten valittavissa. Tähän haasteeseen tartutaan 1,5 asteen kaupunkilaiset elämäntavat -projektilla, jota toteuttavat yhteistyössä Lahden, Tampereen ja Oulun kaupungit, Kestävä Lahti -säätiö, Sitra, Demos Helsinki ja D-mat.