Kokeilu kuulostaa asialta, jota ei tarvitse suunnitella. Todellisuus on päinvastainen. Kokeilu voi käynnistää suuria yhteiskunnallisia muutoksia, kehittää uusia palveluja ja sujuvoittaa ihmisten arkea. Hyvä kokeilu vaatii kuitenkin osaamista ja resursseja. Syksyllä 2015 lähes sata liikennealan toimijaa osallistui työpajasarjaan halunaan kehittää kokeilemiseen liittyviä taitojaan.

Jokunen vuosi sitten saksalaisessa Bohmten kylässä oivallettiin kokeilla liikennesääntöjen muokkaamista, mikä pudotti merkittävästi onnettomuuksien määrää ja toi ylläpitosäästöjä. Brittiläinen Behavioural Insights Team -yksikkö taas saavutti kolmessa viikossa miljoonasäästöt julkishallinnolle pelkästään muokkaamalla verotukseen liittyvien viestien sanamuotoja. Nämä ovat tosielämän esimerkkejä kokeiluista, joista on seurannut merkittävää ja todettavaa hyötyä.

Vaikka kokeilun voi kevyimmillään toteuttaa nopeastikin, useimmiten kokeileminen vaatii aikaa ja rahaa. Pisimmillään kokeilu voi kestää vuosia. Oli kokeilu kevyt tai raskas, sen toteuttaminen vaatii aina resurssien lisäksi taitoa. Aina kokeilut nimittäin eivät ole niin onnistuneita: esimerkiksi Nairobissa kokeiltiin poistaa liikenneympyrät, minkä seurauksena ruuhkat paikoin pahenivat. Suurin epäonnistuminen ei ollut ruuhkien lisääntyminen vaan se, etteivät kokeilun tekijät juurikaan tuntuneet oppivan siitä, mistä lisääntyminen johtui. Jos onnistuneiden kokeilujen lista on pitkä, varmasti epäonnistuneitakin riittää.

 

Haasteina yhteistoiminta, menetelmät ja resurssit

Liikennetoimijoiden sparrausprosessissa tunnistettiin kokeiluihin liittyviä ongelmakohtia. Kokeilijoiden mukaan niitä ovat ainakin:

• Haasteet toimijoiden yhteispelissä
• Liian raskas suunnittelu suhteessa kokeiluun
• Ajan ja resurssien vähäisyys tai niiden väärä allokointi
• Kokeilemisen menetelmiä ei ole omaksuttu

 

Pelkkä kokeileminen ei tuo menestystä ja hyötyjä. Niin pienet kuin suuret kokeilut kannattaisi suunnitella ja toteuttaa mahdollisuuksiin suhteutettuna hyvin ja järjestelmällisesti. Näin vahvistetaan todennäköisyyttä sille, että kokeiluista saadaan hyödyntämiskelpoista tietoa ja että niistä opitaan.

 

Kokeilemaan voi opetella

Demos Helsinki toteutti liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta liikennekokeilujen sparraussarjan. Sparrausklinikoilla maan johtavat liikennetoimijat kehittivät jakoivat kokeilemiseen liittyviä kokemuksiaan ja opettelivat yhteistoimintaa sekä kokeilemisen menetelmiä simuloitujen mallikokeilujen kautta.

“Näin kun osaaminen kehittyi ja kokeilijat saivat ammatillista vertaistukea ja uskoa kokeillen kehittämiseen”, totesi liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri Maria Rautavirta.

Sparraussarjan ja siihen liittyvän selvitystyön pohjalta on koottu Liikennekokeilijan opas. 

Opas on vapaasti ladattavissa tämän linkin takana. ”Opas auttaa hahmottamaan kokeilun osina ja kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin”, sanoo Demos Helsingin tutkija Mikko Annala.

 

Liikennekokeilijan opas toteutettiin osana LIKSA-hanketta.

 

LATAA KOKEILIJAN OPAS TÄSTÄ LINKISTÄ!

Lisätietoja hankkeesta antavat:

Mikko Annala
mikko.annala@demoshelsinki.fi

Maria Rautavirta
maria.rautavirta@lvm.fi