Viisi väitettä kestävästä kaupunkiliikkumisesta

Olemme liikkumisen tulevaisuuden tienhaarassa. Jotta maapallon  lämpötila ei nouse enempää kuin 1,5 celsiusastetta, on liikenteen päästöt saatava vähenemään radikaalisti. Yksityisautoilu vastaa noin 70 prosentin osuutta suomalaisten liikkumisesta ja noin 80:aa prosenttia liikkumisen hiilijalanjäljestä. Autoilu vaikuttaa myös kaupunkiympäristön tilankäyttöön, laatuun ja viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin.

 

Suomen kansallinen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Nollapäästöt on määrä saavuttaa vuoteen 2045 mennessä. Suuria päästövähennyksiä on jo saatu aikaan esimerkiksi jakeluvelvoitteella, joka velvoittaa polttoaineiden myyjät lisäämään biopolttoaineiden ja muiden vaihtoehtoisten energialähteiden tarjontaa, sekä parantamalla autojen energiatehokkuutta. Päästöjen puolittaminen vuoteen  2030 mennessä vaatii kuitenkin vielä toimenpiteitä, joilla liikenteen päästöjä vähennetään 1,65 miljoonaa tonnia.

 

Jotta yksityisautoilua voidaan kaupunkialueilla vähentää, tarvitaan monenlaisia muutoksia. Liikenteen tehokkuuden parantaminen ja vaihtoehtoisten liikkumismuotojen käyttöön kannustaminen eivät riitä. Meidän on keskusteltava laajasti myös elämäntavoista ja tarpeesta vähentää ei kestävää -liikkumista. Tätä varten me Demos Helsingissä, HSL:ssä ja ITS Finlandissa kutsuimme koolle liikennealan keskeisiä toimijoita ja vaikuttajia keskustelemaan erityisesti liikkumisen tulevaisuudesta kaupungeissa uudella Hot or Cool Institute kanssa kehitetyllä Difficult Conversations -keskustelumenetelmällä. Tämä kirjoitus on koottu kahden keskustelun havaintojen ja tulosten pohjalta. Keskusteluihin osallistui useita eri toimijoita yhteiskunnan eri aloilta.

 

Tässä kirjoituksessa kerromme viisi väittämää ja viisi suositusta, joilla pyrimme ravistelemaan nykyisiä piintyneitä totuuksia kaupunkiliikkumisesta. Kuvaamme kunkin väittämän alla, mitä väittämällä tarkoitetaan, mihin näkemyksiin se perustuu ja mikä on suosituksemme kaupunkiliikenteen kehittämiseksi kestävämpään suuntaan siten, että se hyödyttää myös kaupunkilaisia ja kaupunkien elinkeinoelämää. Tavoittelemme  kestävien kulkumuotojen osuuden nostamista kaupunkiliikenteessä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan selkeitä tavoitteita ja johdonmukaisia investointeja. Kestävillä kulkumuodoilla tarkoitamme kävelyä, pyöräilyä, julkista liikennettä, yhteiskäyttökulkumuotoja sekä liikkumisen palveluja.

 

Perinteisesti ratkaisuja liikennejärjestelmän haasteisiin on haettu liikenneväyliä lisäämällä. Ilmastotavoitteet ja digitalisaatio muokkaavat kuitenkin nopeasti koko liikennesektoria. Nyt kasvussa ovat erityisesti tehokkuutta ja kestävyyttä edistävät ratkaisut, jotka perustuvat digitaalisuuteen, kestävän kehityksen periaatteisiin ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin. Käyttäjälähtöisyys on älykkään liikennejärjestelmän tärkein lähtökohta, kestävyys sen tärkein päämäärä ja digitalisaatio sen tärkein rakennuselementti.

 

Väite 1: Autoton ei ole onneton

Mahdollisuus lähielämään, jossa työ, koulu, palvelut ja vapaa-ajan toiminnot löytyvät läheltä kävellen, pyörällä ja liikkumisen palveluja hyödyntäen, lisää kaupunkilaisten hyvinvointia. Käsitteellä 15 minuutin kaupunki viitataan tällaisen lähielettävän kaupungin kehittämiseen. Nykyinen liikenneympäristö on kaupunkilaisten mielestä yksi kaupunkitilan ikävimmistä osista. Autoilu on muihin kulkumuotoihin verrattuna kallis ja aikaa vievä tapa liikkua. Autoilu maksaa keskimäärin 240–500 euroa kuukaudessa, ja jopa 30 prosenttia kaupunkiajosta kuluu parkkipaikan etsimiseen. Autoliikenteen suuren määrän ja sille pyhitettyjen ratkaisujen vuoksi liikenneympäristömme kaupungeissa ei ole turvallinen: esimerkiksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista yli 64 prosentissa vastapuolena on henkilöauto. Väitämme, että ihmiset ovat valmiita valitsemaan huomattavasti nykyistä useammin muita liikkumisen välineitä, kunhan niitä on helposti tarjolla. Ilmastobarometrin mukaan viidennes suomalaisista olisi valmis luopumaan autosta. Helsingissä yli puolet kotitalouksista on jo autottomia. 

 

Suositus 1: Yksityisautoilun roolia liikenteessä ja kaupunkilaisten elämässä tulee arvioida nykyistä useammasta näkökulmasta. Liikkumisen vaikutuksia tulee perustella ympäristöargumenttien lisäksi myös terveydellä,  hyvinvoinnilla ja turvallisuudella. Koko liikkumisen järjestelmässä tulee pyrkiä mahdollisimman suureen käyttöasteeseen mahdollisimman pienillä resursseilla. Tähän päästään luomalla houkuttelevia ja helppoja vaihtoehtoja kestävän liikkumisen mahdollistamiseksi.

 

 

Väite 2: Kestävä liikkuminen luo hyvinvointia myös yrityksille

Ihmisille hyvä kaupunki on yleensä hyvä myös elinkeinoelämälle. Kestävä liikkuminen ja siihen kannustava kaupunkirakenne tukevat elinvoimaisten kaupunkien kehitystä ja kaupunkilaisten koettua hyvinvointia. Kaupanteon ja kuluttamisen tavat muuttuvat nopeasti, mikä vaikuttaa myös kaupunkilaisten tulevaisuuden liikkumistarpeisiin. Liikkumisen suunnittelun ja investointien täytyy pysyä kehityksen mukana. Toivomme tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välille, jotta kestävä liikkuminen ja sen myötä hyvinvointi sekä elinvoimaisuus kaupungeissa voi lisääntyä.

 

Suositus 2: Luodaan pysyvä yhteistyöfoorumi vähittäiskaupan asiakkaiden liikkumisratkaisujen ja kestävää liikkumista kannustavien palvelujen sekä ratkaisujen kehittämiseksi. Foorumiin tulisivat mukaan muun muassa kaupunkien, vähittäiskaupan, kiinteistö- ja rakennusalan sekä liikkumisen toimijat. Foorumi kehittäisi yhdessä tulevaisuuden kestävää liikkumista ja elinvoimaista kaupunkikehitystä tukevia ratkaisuja. Esimerkiksi vähittäiskauppojen sijaintia suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota saavutettavuuteen myös muulla kuin omalla autolla. 

 

Väite 3: Tiivis ja vihreä ympäristö saa ihmiset liikkeelle

Kestävän liikkumisen lisääminen kaupungeissa vaatii paitsi asiakaslähtöisiä palveluita ja ratkaisuja, myös viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämistä kaikilla kaupunkielämän osa-alueilla. Kaupunkikehityksellä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset elävät, liikkuvat ja kuluttavat. Esimerkiksi toisenlaiseen kaupunkiympäristöön muuttaminen muuttaa ihmisten toimintatapoja ja sen myötä myös asenteita: tuuppaaminen eli valintojen hienovarainen ohjaaminen toimii tapojen muuttamisessa paremmin kuin markkinointi. Lisäksi vihreämmät liikkumisen väylät houkuttelevat kestävään liikkumiseen. 

 

Suositus 3: Kaupunkirakennetta tulee tiivistää ja kävely- sekä pyöräväylien turvallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä lisätä. Tämä lisää sekä kaupungin elinvoimaisuutta että kaupunkilaisten hyvinvointia. Kannatamme kaupunkitilan siirtämistä autoilulta ihmisille ja kaupunkielämälle, kävelylle, pyöräilylle ja muille kestäville kulkumuodoille sekä kivijalkapalveluille. Kävely- ja pyöräilyväylien turvallisuutta, sujuvuutta, houkuttelevuutta ja vihreyttä tulee parantaa radikaalisti. Kannatamme asteittaista ja harkittua siirtymistä markkinaehtoiseen pysäköintiin ja parkkinormien joustamista.

 

Väite 4: Vähä-älyisestä hiililiikenteestä vähähiiliseen älyliikenteeseen siirtyminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä

Kaikki mitä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan. Pelkkä datan kertyminen ei kuitenkaan takaa laadukkaan tiedon kertymistä. Jotta kestävät kulkumuodot yleistyvät, dataa tulee jakaa liikenteen toimijoiden ja muiden sektorien välillä ja liikennettä pitää kehittää sekä suunnitella tiedon pohjalta. Eri kulkumuotoja yhdistävien ratkaisujen kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin helpottuu, kun datan jakamiselle on olemassa selvät pelisäännöt.

 

Suositus 4: Liikennealalla tulee ottaa käyttöön reilun datatalouden pelisäännöt ja kaiken liikenteestä tuotettavan tiedon tulee olla digitaalisessa, koneluettavassa muodossa. Digitalisaatio on avain sujuvaan ja yhteentoimivaan liikennejärjestelmään. Yhteiset pelisäännöt helpottavat kestävää kaupunkiliikkumista edistävien toimijoiden pääsyä markkinoille ja auttavat lunastamaan kestävän liikkumisen yhteiskunnallisia hyötyjä, kuten puhdasta ilmaa, terveyttä ja hyvinvointia. Liikenteen suunnittelussa tulee ottaa käyttöön  tietoon pohjautuvan suunnittelun periaatteet. 

 

Väite 5: Sääntelyä suuntaamalla parannetaan kestävyyttä

Monipuolisia liikkumisen ratkaisuja on oltava helposti saatavilla erilaisiin lähi- ja kaukoliikkumisen tarpeisiin kohtuuhinnalla. Esimerkiksi monet kestävän liikkumisen vaihtoehdot ovat nykyisin käytettävissä ainoastaan osalla kaupunkialueista, jolloin kaikilla kaupunkilaisilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta hyödyntää niitä. Kestävien kulkumuotojen osuuden lisääminen kaupunkiliikenteessä vaatii monenlaisia sääntelyyn, hallintoon, rahoitukseen ja toimijoiden yhteistyöhön liittyviä toimia. Sääntelyllä tulee varmistaa, että päästöjä vähentävät vaihtoehdot ovat aina kannattavampia kuin päästöjä lisäävät. Esimerkiksi työsuhdeliikkumisen veroetu tulee kohdistaa kannustamaan myös työmatkapyöräilyä ja liikkumisen palveluja.

 

Suositus 5: Viranomaisten tulee määrätietoisesti tavoitella kestävien kulkumuotojen osuuksien radikaalia lisäämistä kaupunkiliikenteessä. Tätä siirtymää tulee tukea sääntelyllä ja verotuksella. 15 minuutin lähielettävän kaupunkikehityksen edistämiseksi tarvitaan useiden toimijoiden yhteistyötä yli toimialojen ja kaupunkien rajojen. Tämä vaatii selkeiden julkilausuttujen tavoitteiden asettamista ja niiden mukaisten suunnitelmien laatimista. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla kestämättömän liikenteen kokonaismäärän huomattava vähentäminen. 

 

Kirjoittajat: 

Otso Sillanaukee Demos Helsinki

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki

 

Keskustelun sparraajat:

Mari Flink HSL

Sini Puntanen HSL

Marko Forsblom ITS Finland

Eemil Rauma ITS Finland

 

Keskustelun osallistujat

Ellen Ojala Allianssi 

Hanna Kalenoja Autoalan tiedotuskeskus

Jarkko Jaakkola MaaS Global

Pia Sjöroos Keravan kaupunki

Karri Salminen CGI

Marketta Kyttä Aalto yliopisto

Mika Nykänen HSL

Mikko Ampuja Vapaus

Mikko Saariaho Fintraffic

Olli Tiainen Greenpeace

Patrick Holm VEHO

Rikhard Manninen Helsingin kaupunki

 

Yhteenveto kaupunkiliikkumisen lähitulevaisuutta käsittelevästä Difficult Conversations -keskusteluista 06/2021. Järjestäjät: Demos Helsinki, HSL ja ITS Finland. 

Difficult Conversations: Empowering Solutions on uusi Hot or Cool Institute ja Demos Helsinki -ajatushautomoiden kehittämä menetelmä, jolla hahmotetaan ratkaisuja 1,5 asteen ilmastotavoitteen kannalta tärkeisiin, mutta monimutkaisiin käyttäytymisen muutoksen haasteisiin. Näissä keskusteluissa hahmoteltiin autojen roolia tulevaisuuden kaupunkiliikenteessä ja ratkaisuja liikkumisen kestävyyshaasteisiin. Lähtökohtana oli 1,5 asteen ilmastotavoite ja Suomen kansallinen liikenteen päästötavoite.