Tuleva hallitus haluaa edistää “aktiivisesti monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja”. Tämä on tärkeää, sillä demokratian kriisiä ei ratkaista millään yhdellä keinolla. Jälkiteollisella ajalla tarvitaan uusia demokratiainnovaatioita. Suomen tulevasta suunnasta saatiin suuntaviivoja maanantaina, kun SDP:n Antti Rinteen johdolla neuvotellut viiden puolueen joukko julkisti ehdotuksensa tulevan hallituksen hallitusohjelmaksi….
Tuleva hallitus haluaa edistää “aktiivisesti monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja”. Tämä on tärkeää, sillä demokratian kriisiä ei ratkaista millään yhdellä keinolla. Jälkiteollisella ajalla tarvitaan uusia demokratiainnovaatioita.
Suomen tulevasta suunnasta saatiin suuntaviivoja maanantaina, kun SDP:n Antti Rinteen johdolla neuvotellut viiden puolueen joukko julkisti ehdotuksensa tulevan hallituksen hallitusohjelmaksi. Yksi todennäköisen tulevan hallituksen tavoitteista tarttuu erittäin ajankohtaiseen asiaan: toimivan demokratian edistämiseen.
Demokratian tulevaisuudesta ollaan syystäkin huolissaan. Äänestysaktiivisuus on laskenut vuosikymmeniä – joskin viimeisimmissä vaaleissa on näkynyt elpymisen merkkejä. Puolueiden jäsenmäärät ovat romahtaneet 1970-luvun huippuvuosista. Julkinen keskustelu polarisoituu ja vihapuhe yleistyy. Yhä useammat eurooppalaiset kyseenalaistavat liberaalin demokratian perusarvot.
Äänestäminen neljän vuoden välein ei ole enää pitkään aikaan riittänyt meille.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, vapaat vaalit ja puolueiden kautta tapahtuva intressien yhteenkokoaminen ja joukkovoiman organisoiminen ovat hienoja teollisen ajan yhteiskunnan innovaatioita, jotka ovat kestäneet yllättävän hyvin aikaa.
Viime vuosikymmeninä ihmisten koulutustaso on kuitenkin noussut huimasti, uudet teknologiat ovat kiihdyttäneet tiedon tuottamista ja jakamista ja yhteiskunnan vanha luokkarakenne on murtunut uuteen muotoon. Näiden muutosten seurauksena poliittinen osallistuminen on muuttunut ja vaikuttaminen puolueiden kautta menettänyt vetovoimaansa. Äänestäminen neljän vuoden välein ei ole enää pitkään aikaan riittänyt meille.
Siksi onkin hienoa, että todennäköinen tuleva hallitus toteaa neuvottelutuloksessaan haluavansa edistää “aktiivisesti monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja.” Tutkittua tietoa on, että “demokratian kriisiä” ei tulla ratkaisemaan millään yhdellä keinolla, vaan niitä tarvitaan monia. Jälkiteollisella ajalla tarvitaan uusia demokratiainnovaatioita.
Demokratiakiihdyttämö kokeilee ja tutkii demokratiainnovaatioita
Tulevan hallituksen ei tarvitse aloittaa työtään tyhjältä pöydältä, sillä uusia osallistumisen tapoja kokeillaan parhaillaan ja niistä tehdään akateemista tutkimusta nelivuotisessa (2017–2021), suomalaisista huippututkijoista koostuvassa, professori Anu Kantolan johtamassa BIBU- Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeessa. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii, miten globalisaatio ja talouden rakennemuutos vaikuttavat kansalaisten poliittisiin arvoihin ja käyttäytymiseen. Onko Suomeen syntynyt “kuplia”, jotka eivät keskustele keskenään? Entä onko osa kansalaisista “kuiluissa”, joista oma ääni ei kantaudu päätöksentekoon? BIBUssa tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja eturyhmien kanssa.
Jälkiteollisella ajalla tarvitaan uusia demokratiainnovaatioita.
Tutkimuksen rinnalla BIBU myös kehittää demokratiaa. Se selvittää, minkälaisilla uusilla osallistumisen keinoilla tasa-arvoista yhteiskunnallista osallistumista voidaan vahvistaa. BIBUn Demokratiakiihdyttämö tekee demokratian parantamiseen pyrkiviä kokeiluja, kokoaa niistä tietoa verkkosivulle kokeilujen levittämiseksi sekä luo demokratian kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden yhteisöä, jossa tekijät voivat oppia toisiltaan.
Demokratiakiihdyttämössä kehitetään esimerkiksi osallistuvaa budjetointia ja osallisuustoiminnan arviointia, sovittelujournalismia sekä osallistavaa lainvalmistelua.
Osallistuvan budjetoinnin kokeiluja BIBU suunnittelee, toimeenpanee ja arvioi yhdessä Helsingin, Vantaan ja Kuntaliiton kanssa. Jotta voidaan saada tietoa siitä, onko tällaisilla uusilla osallistumisen mahdollisuuksilla vaikutusta, BIBUssa on kehitelty ”Yhteisluomisen tutka” –malli, jonka avulla voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida osallisuustoiminnan hyötyä, laatua, kustannuksia ja kehitystarpeita.
Sovittelujournalismi-kokeilussa toimittajat tekevät tutkijoiden kanssa yhteistyötä voidakseen paremmin käsitellä jutuissaan aiheita, jotka polarisoivat helposti lukijoita erimielisten leireihin. Polarisoituminen estää rakentavaa julkista keskustelua, demokratian perustaa.
Demokratiakiihdyttämössä kehitetään myös avointa ja osallistavaa lainvalmistelua yhdistyksiä ja kansalaistoimintaa koskevassa lainsäädäntöhankkeessa yhdessä oikeusministeriön kanssa.
Toimivassa demokratiassa erilaiset osallistumisen muodot täydentävät toisiaan. Suorat demokratian muodot ovat tervetullut lisä perinteisen edustuksellisen demokratian rinnalle samoin kuin deliberatiivisen (tai “puntaroivan”) demokratian muodot, jotka kehittävät entistä avoimempaa keskustelukulttuuria. Mitä useampia osallistumisen kanavia ja muotoja kansalaisille on tarjolla, sitä todennäköisemmin jokainen löytää niistä itselleen sopivan tavan osallistua julkiseen elämään.
Haluatko kuulla lisää demokratiakokeiluista tai BIBUn tutkimuksesta? Lisätietoja Demokratiakiihdyttämöstä antaa Julia Jousilahti (040 722 4931, julia.jousilahti@demoshelsinki.fi) ja BIBU-hankkeesta Iina Koskinen (050 557 6578, iina.koskinen@demoshelsinki.fi.)