Maailmaa uusiksi jylläävät megatrendit muuttavat käsitystämme terveydestä. Demos Helsingin Terveyden tulevaisuudet -tutkimuksessa pohditaan, miten valinnanvapautta lisäämällä voidaan parantaa ihmisten terveyttä ja mitä hyvä valinnanvapaus tarkoittaa. “Hyvästi UKK! Tunti liikuntaa kolmesti viikossa ei enää riitä!” Totesi Demoksen Satu Korhonen Terveyden tulevaisuudet -tutkimusraportin julkistustilaisuudessa, joka järjestettiin hyvinvointi- ja terveysalan kehittäjien Innomarkkinoilla alkuviikosta….
Maailmaa uusiksi jylläävät megatrendit muuttavat käsitystämme terveydestä. Demos Helsingin Terveyden tulevaisuudet -tutkimuksessa pohditaan, miten valinnanvapautta lisäämällä voidaan parantaa ihmisten terveyttä ja mitä hyvä valinnanvapaus tarkoittaa.
“Hyvästi UKK! Tunti liikuntaa kolmesti viikossa ei enää riitä!” Totesi Demoksen Satu Korhonen Terveyden tulevaisuudet -tutkimusraportin julkistustilaisuudessa, joka järjestettiin hyvinvointi- ja terveysalan kehittäjien Innomarkkinoilla alkuviikosta.
Satu Korhonen esittelee Terveyden tulevaisuudet -pohjaselvitystä
“Esimerkiksi tapamme tehdä työtä istuen päätteen ääressä on johtanut siihen, että terveyssuositukset, joita joskus pidimme riittävinä, eivät enää päde”, Korhonen jatkaa.
Väestön ikääntyminen, globaalin talouden muutokset ja ihmisten halu elää yhä yksilöllisemmin muuttavat olosuhteita, jotka määrittävät terveyttämme. Korhosen mukaan on tärkeää, että terveyden eri toimijat päivittävät yhdessä ymmärrystään terveyden rakentumisesta. Kaiken pitäisi lähteä ihmisten arjesta.
“Meidän täytyy miettiä, millaista ihmisten arki on megatrendien muokkaamassa maailmassa ja voisiko nykyistä suurempi valinnanvapaus olla yksi osa ratkaisua.”
Nyt julkaistu raportti on osa Tekesin rahoittamaa Terveyden tulevaisuudet 2050 -tutkimushanketta. Se on tehty läheisessä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Novartiksen, LähiTapiolan, Validia Asumisen, Kelan, SOSTE ry:n, Smartumin ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa.
Ihmiset ovat yhä tottuneempia ja halukkaampia tekemään itse tietoisia terveyttään koskevia päätöksiä. Suomalaisten elämäntilanteet ovat myös aikaisempaa moninaisempia. Todellisuutta, jossa terveysalan kehittäjä voi olettaa, että kaikki suomalaiset käyvät samaan aikaan saunassa lauantai-iltaisin, ei enää ole olemassa.
Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on näihin päiviin asti perustunut vahvaan solidaarisuuteen ja palvelujen saatavuuteen riippumatta asuinpaikasta ja tuloista. Terveyden tulevaisuudet -raportissa pohditaan, miten nämä periaatteet voisivat toteutua yksilöllistyvässä ja kestävyysvajeen kurittamassa Suomessa.
Asiakkaan valtaa ja palvelujen mahdollisuutta vastata yksilöllisiin odotuksiin pyrittiin lisäämään vuoden 2011 terveydenhuoltolakiuudistuksessa.
Käytännössä valinnanvapaus julkisissa terveyspalveluissa on edelleen melko suppea. Kansalainen voi kerran vuodessa valita terveysasemansa ja erikoissairaanhoidon paikan, ja kummassakin häntä hoitavan henkilön. Erityisesti palveluntuottajat ovat kiinnostuneet lisäämään valinnanvapautta.
Demos Helsingin Tuuli Kaskinen ja LähiTapiolan Veli-Matti Qvintus.
Todellisuudessa terveyden valinnanvapaus on paljon muutakin kuin terveyspalveluita, sillä merkittävimmät terveyteemme tällä hetkellä vaikuttavat tekijät ovat niin kutsuttuja terveyden sosiaalisia määrittäjiä, kuten asuinpaikka tai koulutustaso. Siksi nämäkin asiat pitää huomioida keskustelussa valinnanvapaudesta ja kysyä miten valinnanvapaus todella voi toteutua.
“Terveydenhuollon tulevaisuudesta ei ole olemassa yhtä totuutta, joten on tosi hyvä, että sitä mietitään eri tahojen kanssa yhteistyössä. Mielestäni valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa lisää läpinäkyvyyttä, laatua ja tehokkuutta, kun palveluntuottajien pitää saada asiakkaat palaamaan luokseen”, sanoo LähiTapiolan johtaja Veli-Matti Qvintus.
“Toisaalta sekin on valinnanvapautta, että ei tarvitse valita. Kun valinnanvapautta lisätään, pitää jonkun huolehtia yhdenvertaisuudesta. On hyvä muistaa, että kaikki eivät voi eivätkä halua tehdä valintojaan itse”, sanoi Kelan tutkimusosaston johtaja Hennamari Mikkola.
Soste ry:n Anne Knaapi: “Suomessa osataan jo hyvin innovoida, mutta seuraavaksi meidän pitäisi keskittyä asioiden todeksi elämiseen vielä enemmän”
Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry:n johtaja Anne Knaapi Hyvinvoivat ihmiset -tiimistä on niin ikään tyytyväinen yhteistyöhön.
“Suomessa osataan jo hyvin innovoida, mutta seuraavaksi meidän pitäisi keskittyä asioiden todeksi elämiseen vielä enemmän”, Knaapi jatkaa.
Innomarkkinoiden kanssa samaan aikaan Messukeskuksessa järjestettiin sijoitus- ja kasvuyritystapahtuma Slush.
“Teknologisia uudistuksia ja ja Slush-pöhinää tarvitaan, mutta myös niitä, jotka pitävät huolta yhdenvertaisuuden toteutumisesta tulevaisuudessa”, kiteytti lääkeyhtiö Novartiksen yhteiskuntasuhdejohtaja Tatu Laurila.
Demos Helsingin työ Terveyden tulevaisuudet -hankkeen parissa jatkuu ensi keväänä. Silloin ilmestyy skenaarioraportti terveyden tulevaisuudesta.
Satu Korhosen esitys 18.10.2014: Terveyden tulevaisuudet -pohjaselvitys
Raportti: Terveyden tulevaisuudet -pohjaselvitys