Seuraavat vuosikymmenet ovat ennennäkemättömän kaupungistumisen aikaa. On tullut kliseeksi lausua, että kolmenkymmenen vuoden päästä 80% ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa ja että nämä ovat vähintään yhtä suuri osa maailmantaloudesta. Silti, muutos on valtava ja sitä vastaan ei voi, eikä kannata kamppailla. Oleellista on ymmärtää, että kaupungistuminen 2000-luvulla ei ole samanlaista kuin…
Seuraavat vuosikymmenet ovat ennennäkemättömän kaupungistumisen aikaa. On tullut kliseeksi lausua, että kolmenkymmenen vuoden päästä 80% ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa ja että nämä ovat vähintään yhtä suuri osa maailmantaloudesta. Silti, muutos on valtava ja sitä vastaan ei voi, eikä kannata kamppailla.
Oleellista on ymmärtää, että kaupungistuminen 2000-luvulla ei ole samanlaista kuin kaupungistuminen 1900-luvulla. Emme voi kehittää kaupunkeja samalla tavalla kuin teollisella ajalla. Seuraavan kolmenkymmen vuoden aikana muuttuu se miten käytämme ja hallitsemme kaupunkeja. Nyt jos koskaan, suuressa murroksessa on se, miten asumme, liikumme ja teemme töitä.
1. Kaupungit on nähtävä ensisijaisesti eri näkökulmista maailmaa tarkastelevien ihmisten ja ajatusten vuorovaikutuksesta syntyvien ideoiden luomisen ja käyttöönoton estradeina.
Demoksen lukusuositukset:
Birthing our Post Managerial Cities
Vain suuret kaupungit synnyttävät kaikkia hyödyttäviä ideoita
2. Liikenteen murros, eli liikenteen automatisointi, verkottuminen ja sähköistyminen, voi vapauttaa käsittämättömän määrän resursseja ja muuttaa kaupungit samaan tapaan kuin autot ja lähiöt muuttivat ne 1900-luvulla. Tämä muutos tapahtuu seuraavan 30 vuoden aikana.
Demoksen lukusuositukset:
What If Mobility Became the Symbol of the Future Once Again?
How China Took Charge of the Electric Bus Revolution
Unbuilt cities: the outrageous highway schemes left as roads to nowhere
3. Työnteon, koulutuksen, kuluttamisen ja asumisen tavat ovat muuttumassa, ja tämä muuttaa sen miten kiinteistöjä käytetään. Kaikkien käyttöjen sekoittuminen ja tilojen yhteiskäyttö ovat ensimmäinen näkyvä muutos.
Demoksen lukusuositus: Smart Retro – Novel Way to Develop Cities
4. Digitalisaation seuraava aalto muuttaa sen miten kaupunkeja hallitaan, omistetaan, rahoitetaan ja käytetään. Suurinta valtataistelua ei käydä kaupunkien ja valtioiden vaan kaupunkien ja digitaalisten alustojen välillä. Kun kaikkea voidaan optimoida, kuka päättää mitä kaupungissasi optimoidaan: Facebook, Google, Amazon, Apple vai Cambridge analytica?
Demoksen lukusuositus: Regulating crowdfunding
5. 2000-luvun kaupungit ovat suurempia kuin aiemmat kaupungit. Maailman suurimmat kaupungit löytyvät Afrikasta ja Aasiasta. Samat kaupunkitalouden lainalaisuudet eivät päde Helsingissä ja Lagosissa.
Demoksen lukusuositus: Cities in numbers: how patterns of urban growth change the world
6. Kaupungit eivät enää kilpaile keskenään vaan toimivat verkostoissa, toinen toisiltaan oppien. Ylikansalliset kaupunkiverkostot tulevat kilpailemaan EU:n kaltaisten organisaatioiden kanssa, korvaamaan niitä ja ohjaamaan globaalia politiikkaa.
Demoksen lukusuositukset:
Are autonomous cities our urban future?
7. Kaupunkien tulee ymmärtää, että ne eivät ole kansallisvaltioista riippuvaisia, vaan toisinpäin. Kaupunkien tulee tehdä yhdessä valtioista (ja valtiorajoista) riippumattomia investointeja ja sitovia sopimuksia.
Demoksen lukusuositukset:
Kaupunkien aikakausi: Kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta
8. Rakennusten ja kiinteistöjen arvonnousu ei voi jatkua loputtomasti, ellei sillä samalla rahoiteta kohtuuhintaista asumista. Kaupunki ei toimi, jos ihmisillä on hädin tuskin varaa asua siellä missä töitä on.
Demoksen lukusuositukset:
It’s time to call the housing crisis what it really is
Revisiting the New Urban Crisis
Deciphering the fall and rise in the net capital share
9. Kaupunkien ihme perustuu fyysiselle kontaktille, sille, että olemme kehoinemme samalla kadulla, samassa kaupassa, samassa kulkuneuvossa ja samassa puistossa. Tämä johtaa neuvotteluun ja dialogiin muiden ihmisten kanssa. Sen seurauksena erilaisuutta kohtaan on kenties helpompi tuntea uteliaisuutta kuin epäluuloa.
Demoksen lukusuositus: Kaupunkien aikakausi: Kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta kts. Schmidt-Thomé s. 84.
Kirjoittajat Kaisa Schmidt-Thomé & Roope Mokka työskentelevät asiantuntijoina Demos Helsingin Urban Transformations tiimissä. Ota yhteyttä Kaisaan, mikäli haluat keskustella kanssamme kaupunkien tulevaisuudesta.
Kaisa Twitterissä / Roope Twitterissä.