Digitalisaatio ei koske vain tietokoneita. Ihmiset ja asiat hyperkytkeytyvät kun halvat, kaikkialla läsnäolevat sensorit yhdistävät virtuaalisen ja fyysisen todellisuuden. Suomalaisen yhteiskunnan ja liiketoiminnan on etsittävä uusia keinoja hyötyäkseen näistä mahdollisuuksista pitäen kuitenkin kiinni perinteisistä suomalaisista arvoista kuten luottamuksesta, tasa-arvosta ja ihmislähtöisyydestä. On keskeistä kuinka suomalaiset startupit ja suuremmat yritykset pystyvät…
Digitalisaatio ei koske vain tietokoneita. Ihmiset ja asiat hyperkytkeytyvät kun halvat, kaikkialla läsnäolevat sensorit yhdistävät virtuaalisen ja fyysisen todellisuuden. Suomalaisen yhteiskunnan ja liiketoiminnan on etsittävä uusia keinoja hyötyäkseen näistä mahdollisuuksista pitäen kuitenkin kiinni perinteisistä suomalaisista arvoista kuten luottamuksesta, tasa-arvosta ja ihmislähtöisyydestä.
On keskeistä kuinka suomalaiset startupit ja suuremmat yritykset pystyvät kilpailemaan näiden arvojen avulla globaalilla markkinalla. Demos Helsinki ja Warwick Business Schoolin Aleksi Aaltonen selvittivät, mitä vaaditaan menestyvän suomalaisen liiketoimintaekosysteemin synnyttämiseksi. Aleksi Aaltonen kävi läpi yli 2000 numeroa 60 maailman parhaasta liiketoiminta-alan tieteellisestä julkaisusta löytääkseen vastauksen. Pääset käsiksi työpaperiin tämän linkin kautta.
Työpaperissa tunnistetaan 10 tärkeintä aihetta kirjallisuudesta (ks. taulukko) ja johdatetaan lukija tärkeimpien havaintojen luo.
Seitsemän tärkeintä löydöstä tutkimusartikkeleista ovat
- Vaikka kaikki uusi teknologia ei tule Piilaaksosta, yhdelläkään startup-yrityksellä ei ole varaa olla huomioimatta USA:n Länsirannikon toimijoita hyperkytkeytyneen korkean teknologian liiketoiminnan osalta.
- Yrittäjyys syntyy paikallisissa ekosysteemeissä, mutta samaan aikaan korkean teknologian startup-yritykset kilpailevat globaalisti asiakkaista ja rahoituksesta.
- Alueet voivat tukea yrittäjyyttä epäsuorasti. Pelkän julkisen rahan antaminen yrityksille ei riitä menestyvän ekosysteemin luomiseksi.
- Avaintoimijat yrittäjäekosysteemeissä ovat yrittäjät itse, investoijat, suuret yritykset, julkiset toimijat ja yliopistot.
- Alkuvaiheen startup-yritysten sijoittajat toimivat paikallisesti. Päästäkseen kiinni kansainvälisiin rahoitusvirtoihin, alueilla on oltava paikallisia sijoittajia.
- Vaikka yrittäjän asenteena liiallinen itsevarmuus johtaa liian moniin uusiin yrityksiin ja epäonnistumisiin, perinteinen suomalainen epävarmuus on huolestuttavampi asenne. Se johtaa hukattuihin mahdollisuuksiin ilman mahdollisuutta oppimiseen.
- Minkä tahansa uuden yrityksen, tuotteen tai palvelun on pohdittava ainakin kahta strategista näkökulmaa markkina-alueesta riippumatta: ajoitusta ja olemassaolevien toimijoiden reaktioita.
Työpaperi kuvaa yllä mainittuja löydöksiä monipuolisesti. Lukijalle annetaan myös konkreettisia toimintasuosituksia kolmevuotisesta akateemisesta “yrittäjyyslomasta” suurille yrityksille tehtyyn suositukseen lisätä yhteistyötä startup-yritysten kanssa.
Työpaperin anti on hyödyllinen suomalaisille päätöksentekijöille, yliopistoille, tutkimusklustereille, yrityksille ja startup-yhteisöille.