Maailmantalouden keskipiste on siirtymässä vauhdilla kohti itää. Itämeren alue voisi toimia sillanrakentajana Euroopan ja Aasian välillä. On tullut aika luoda avoimen optimismin vyöhyke, joka tarjoaa vaihtoehdon tämän päivän poissulkevalle ja kansallismieliselle populismille. Itämerellä on maantieteellisesti ylivoimainen sijainti idän ja lännen risteyskohdassa. Sen vuoksi alueelle on usein soviteltu sillanrakentajan roolia. Itämeren…
Maailmantalouden keskipiste on siirtymässä vauhdilla kohti itää. Itämeren alue voisi toimia sillanrakentajana Euroopan ja Aasian välillä. On tullut aika luoda avoimen optimismin vyöhyke, joka tarjoaa vaihtoehdon tämän päivän poissulkevalle ja kansallismieliselle populismille.
Itämerellä on maantieteellisesti ylivoimainen sijainti idän ja lännen risteyskohdassa. Sen vuoksi alueelle on usein soviteltu sillanrakentajan roolia. Itämeren alueen yhteiskunnilla on vahvuuksia, joita esiin nostamalla voimme voittaa paljon. Avoin ja tasa-arvoinen yhteiskunta, puhdas luonto, sivistys, laadukas koulutus, teknologiaosaaminen sekä turvallisuus antavat hyvän lähtökohdan siltojen rakentamiseen.
Rajat ylittävälle kanssakäymiselle on yhä enemmän kysyntää, kun maailmantalouden painopiste siirtyy kohti itää. Haluamme tällä skenaariolla tehdä näkyviksi Itämeren alueen mahdollisuudet maailmassa, jota leimaavat talouden ja politiikan painopisteen siirtyminen Aasiaan, globaali kestävyyskriisi sekä nopea teknologinen kehitys.
Ei ole mitään syytä, miksi Itämeren alue ei voisi lunastaa mahdollisuuksiaan Aasian ja Euroopan välisenä keskuksena.
Skenaariotyö kytkeytyy Demos Helsingin Kaupungistumisen käännekohdat: Skenaarioita Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta 2039 -raporttiin, jossa hahmoteltiin Suomen kaupungistumisen ajureita ja kehityskulkuja vuoteen 2039 saakka.
Skenaarioon laatimiseen on osallistunut FinEst Bay Area Development Oy, joka suunnittelee Suomenlahden alittavaa rautatietunnelia. Skenaariossa emme ota kantaa Tallinna-tunnelin rakentajiin, kaavalinjauksiin tai rahoituspohjaan. Se kuvailee makrotasolla alueen merkitystä globaalien muutosvoimien keskellä.
Lopputuloksena on kuvaus siitä, millaista elämä Tallinna-Helsingin metropolialueella voisi olla, kun olemme onnistuneet hyödyntämään sen tarjoamat valtavat mahdollisuudet. Skenaarion mukaan metropolialueella asuisi 3,2 miljoonaa ihmistä vuonna 2034, ja Helsinki–Vantaan lentoasema olisi muuttanut nimensä Euraasian lentoasemaksi.
Rohkeat menestyvät muutoksessa
Kestävä ja hyvinvoiva tulevaisuus vaatii rohkeita tekoja. Ei ole mitään syytä, miksi Itämeren alue ei voisi lunastaa mahdollisuuksiaan Aasian ja Euroopan välisenä keskuksena. Samalla alue voisi kansainvälisesti edistää koulutusta sekä kehittää eettisistä, demokraattista ja puhdasta teknologiaa.
Toivomme, että tämä skenaario auttaa hahmottamaan, ettei yksikään eurooppalainen yritys, kaupunki tai valtio ole yksin riittävän vahva saavuttaakseen globaalisti merkittävän aseman. Suureksi tullakseen täytyy murtaa siiloja ja suunnitella tulevaisuutta yhteisten, pitkän tähtäimen päämäärien kautta – koko pääkaupunkiseudun, Suomen, Itämeren ja Euroopan kannalta.
Millaista olisi elää Tallinna–Helsingin metropolialueella? Lue lisää skenaariosta ja ota yhteyttä Urban Transformations -tiimimme asiantuntijoihin.