17 päätavoitetta, 169 alatavoitetta ja vain 10 vuotta aikaa. Mitä polkua Suomen tulee kulkea, jotta saavutamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2030? Kaikki YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet täyttämään järjestön asettamat kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Näihin tavoitteisiin kuuluu muassa nälän ja köyhyyden poistaminen sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen edistäminen….
17 päätavoitetta, 169 alatavoitetta ja vain 10 vuotta aikaa. Mitä polkua Suomen tulee kulkea, jotta saavutamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2030?
Kaikki YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet täyttämään järjestön asettamat kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Näihin tavoitteisiin kuuluu muassa nälän ja köyhyyden poistaminen sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen edistäminen.
“Suomen kestävän kehityksen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, ympäristön tilaan, kulutukseen sekä yhteiskunnan eriarvoistumiseen.”
POLKU2030-hankkeessa on arvioitu Suomen nykyistä kestävän kehityksen tilaa ja politiikkaa sekä tarjottu konkreettisia politiikkasuosituksia sen parantamiseksi. Kestävästä kehityksestä on tullut laajasti hyväksytty tavoite suomalaisessa yhteiskunnassa ja Suomella on erinomaiset lähtökohdat sen saavuttamiseksi. Laadukas koulutusjärjestelmä, vahvat instituutiot ja yhteiskunnan vakaus luovat hyvän pohjan kestävän kehityksen politiikan toteuttamiselle.
Suomen kestävän kehityksen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, ympäristön tilaan, kulutukseen sekä yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Suomen kestävän kehityksen politiikan tulisi olla nykyistä johdonmukaisempaa ja tähdätä suurempaan vaikuttavuuteen. Lisäksi meidän tulisi tarkastella kriittisesti koko talousjärjestelmän kykyä tuottaa kestävää hyvinvointia.
Tämän vuoksi suosittelemme, että seuraava hallitus
– ottaa Agenda2030-tavoitteisiin pääseminen hallitusohjelman perustaksi.
– käynnistää prosessin, jossa tuotetaan kansallinen, vuoteen 2030 ulottuva tiekartta vahvistamaan politiikan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta.
– ohjaa julkisia varoja kestävään kehitykseen entistä johdonmukaisemmin.
– vahvistaa Agenda2030:n tieteellistä tukea ja seurantaa.
– tuo kestävän kehityksen aidosti osaksi hallinnonalojen rajat ylittävää ulko- ja kehityspolitiikkaa.
Polku2030-hankkeen ovat toteuttaneet Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus, SYKE ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS. Hankkeen työpajoihin osallistui yhteensä 130 ja haastatteluihin 80 ihmistä.
Saavutamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet #yhdessä. Lue POLKU2030-arviointiraportti täältä ja ole yhteydessä Demos Helsingin One Planet Economy -tiimiin.