Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS toteuttivat syksyllä 2018 alkaneen Polku 2030 -hankkeen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluneen hankkeen tehtävänä oli tehdä arviointi Suomen kestävän kehityksen politiikasta. Suositukset julkaistiin helmikuussa 2019 eduskuntavaalien alla, ja ne päätyivät uuteen hallitusohjelmaan. Kaikki YK-maat ovat sitoutuneet 17 kestävän kehityksen…
Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS toteuttivat syksyllä 2018 alkaneen Polku 2030 -hankkeen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluneen hankkeen tehtävänä oli tehdä arviointi Suomen kestävän kehityksen politiikasta. Suositukset julkaistiin helmikuussa 2019 eduskuntavaalien alla, ja ne päätyivät uuteen hallitusohjelmaan.
Kaikki YK-maat ovat sitoutuneet 17 kestävän kehityksen tavoitteen, Agenda 2030, saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomi on ensimmäinen maa, joka on tehnyt arvioinnin siitä, miten YK:n kestävä kehityksen tavoitteita (Agenda 2030) on lähdetty toteuttamaan politiikassa. Polku2030-tiimillä ei ollut hyödynnettävissä valmiita esimerkkejä soveltuvasta arviointitavasta.
Hankkeen suositukset valmistuivat eduskuntavaalien alla, ja ne tarjosivat hyödyllisiä syötteitä hallitusohjelman painopisteiden valintaan. Keväällä Suomen hallitusohjelman kirjattiin historiallinen ja kunnianhimoinen tavoite “Hiilineutraali Suomi 2035”.
– Asiat eivät lähde eteenpäin ellei ole poliittista tahtotilaa ja mandaattia. Me sanoimme, että Agenda 2030 -tavoitteet pitää saada hallitusohjelman perustaksi. Niin onneksi tapahtui, ja nyt Marinin hallituksen hallitusohjelma on ensimmäinen kestävän kehityksen hallitusohjelma, kertoo Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Satu Lähteenoja.
Hankkeen työpajoihin osallistui yli sata ihmistä ja lisäksi lähes sataa haastateltiin. Hankkeesta tehtiin loppuraportti, jonka suositusten työstämistä jatkettiin yhteiskehittämisen menetelmillä. Polku2030-työryhmä esitteli arviointia kuudessa eduskuntaryhmässä ja järjesti eduskunnassa neljän valiokunnan yhteisen kuulemisen.
Keväällä Suomen hallitusohjelman kirjattiin historiallinen ja kunnianhimoinen tavoite “Hiilineutraali Suomi 2035”.
Polku2030 on edelläkävijyytensä takia herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Kansainvälinen arviointiverkosto laati työn pohjalta muita maita varten ohjekirjan, joka julkaistiin New Yorkissa helmikuussa 2020.
– Tärkeintä näille hankkeille on mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen vaikutus. On myös tärkeää, että oppeja voidaan hyödyntää laajemmin yhteiskunnassa. Esimerkiksi yritysten ja kuntien kanssa, kun ne miettivät miten kestävä kehitys tuodaan osaksi omaa toimintaa, toteaa Satu Lähteenoja.
Suomen Arviointiyhdistys myönsi Polku 2030 -hankkeen tiimille Vuoden arviointiteko 2019 -tunnustuksen.
“POLKU2030 arviointi kehitti politiikka-arviointien toteutustapaa, hyödyntämällä monipuolisesti ja osallistavasti kehittävän arvioinnin metodeja. Rohkea arviointiasetelma luo pohjaa tuleville arvioinneille”, perusteluissa todetaan.
Lisätietoja: satu.lahteenoja@demoshelsinki.fi