Pariisin ilmastosopimus julkistettiiin hetki sitten ja sen tavoitteet ovat kovemmat kuin kukaan osasi odottaa. Sopimuksessa lämpenemisen tavoitetasoksi on asetettu 1,5 astetta, mikä oli yllätys jopa tutkijoille ja ympäristöjärjestöjen edustajille. Kokouslähteistä on kerrottu, että tunnelma oli hyvä, mikä sekin on tärkeä signaali. Ensimmäiset kommentit sopimustekstistä olivat myönteisiä. 350.org-liikkeen johtaja, ilmastoguru Bill McKibben oli…
Pariisin ilmastosopimus julkistettiiin hetki sitten ja sen tavoitteet ovat kovemmat kuin kukaan osasi odottaa. Sopimuksessa lämpenemisen tavoitetasoksi on asetettu 1,5 astetta, mikä oli yllätys jopa tutkijoille ja ympäristöjärjestöjen edustajille. Kokouslähteistä on kerrottu, että tunnelma oli hyvä, mikä sekin on tärkeä signaali. Ensimmäiset kommentit sopimustekstistä olivat myönteisiä.
350.org-liikkeen johtaja, ilmastoguru Bill McKibben oli Guardianin mukaan heti sopimuksen synnyttyä tyytyväinen: “Every government seems now to recognize that the fossil fuel era must end and soon.” Päästökauppaorganisaatio IETA:n johtaja Dirk Forrester puolestaan näkee sopimuksen uutena talouden vauhdittajana: “This could unleash new investment flows and drive innovation.”
YK:n ilmastosihteeristön strategiajohtaja Halldor Thorgeirsson kertoi tuoreeltaan syyn menestykselle. Maiden välinen vuorovaikutus toimi uudella tavalla: “We have unity – that is different.”
Pariisissa keskusteltu 1,5 asteen tavoite on järisyttävän kova. Se on niin kova, ettei sitä nykyisillä toimilla mitenkään tavoiteta. Maailman ilmatieteen järjestön johtaja Petteri Taalas sanoi jo aamulla, että 1,5 asteen tavoite on erittäin vaikea saavuttaa: “Rehellisesti sanottuna se ei ole kovin realistinen, mutta on hyvä, että pyritään korkeampaan kunnianhimotasoon kuin pöydällä olevaan noin kolmeen asteen vähennykseen.”
Joka tapauksessa Pariisin sopimuksen jälkeen toimia on vähän helpompi tehdä kuin ilman sitä. Näin voi arvioida, koska maailma kulkee muutenkin kohti vähähiilisyyttä. Tänä vuonna valtavan Keystone-öljyputken suunnittelu keskeytettiin, aurinkopaneelien hinta on taas laskenut, Helsinki päätti sulkea Hanasaaren hiilivoimalan ja ilmastoratkaisut leviävät niin startupien kuin isojen yritysten toimesta. Tämä kaikki ja paljon muuta on tapahtunut riippumatta Pariisin sopimuksesta. Sopimuksen jälkeen motivaatio päästövähennysten aikaansaamiseen on vielä paljon suurempi kuin aiemmin.
Sitra kansainvälisine kumppaneineen julkisti ennen kokousta Green to scale -raportin, jonka mukaan teknologiset ratkaisut meillä on jo. Nyt siis tarvitaan bisnesideoita ja investointeja näiden ratkaisujen kaupallistamiseen. Seuraavien vuosien aikana luodaan ne uudet yritykset, jotka voivat 2030- ja 2040-luvuilla nousta maailman suurimpien yritysten listalle ja menestyä siellä sittenkin kun päästöt ovat nollassa ja ilmaston lämpenemisen ennuste kulkee kohti tavoiteltua 1,5 astetta. Sitä työtä on niin isojen yritysten, startupien, kaupunkien kuin ministeriöiden Pariisin jälkeen askelta helpompi tehdä.
Lisätietoja Demos Helsingin ilmastoratkaisuista:
Satu Lähteenoja, head of resource smart economy
Tuuli Kaskinen, toiminnanjohtaja
Mitä Demos Helsinki tekee resurssiviisaan talouden kentällä?
Vuonna 2015 julkaisimme suunnitelman Suomen kuluttaja-cleantech-kentän nostamisesta kansainväliseen sarjaan, Peloton Clubissa järjestimme Climate Launchpad osakilpailun Suomessa ja lähetimme kolme startupia etsimään kumppaneita Euroopan parhaista investoreista ja neuvonantajista. Lisäksi julkaisimme kaksi ennakointityötä: energian harvestointiin perustuvan vision digitalisaation tulevaisuudesta ja vision kestävistä pohjoismaista kaupungeista.
Vuonna 2016 on luvassa ainakin tietokirja siitä, mitä kuluttaja-cleanteach ja innovaatioista lähtevä päästövähennystyö oikeastaan on sekä uusi kierros Peloton Club -startupeja.
Edit: Tekstimuotoilut tarkennettu kun sopimus lopullisetsi hyväksyttiin klo 20:30 Suomen aikaa.