Neljä kultaista sääntöä pohjoismaisille kaupungeille

Urbaanin kestävyyden talkoot

Pohjoismaiset kaupungit ovat tunnettuja korkeasta elintasostaan ja elämänlaadustaan. Tilanteessa ei kuitenkaan ole syytä veltostua, koska esimerkiksi kestävän kehityksen edistämisessä talkoot ovat kesken. Nordic Innovation on sparrannut tätä työtä Nordic Built Cities -yhteistyön muodossa, tavoitteenaan löytää kansainvälisesti kiinnostavia ratkaisuja kaupunkien ongelmiin.  

Demos Helsinki järjesti Nordic Innovationin kanssa Korjaamolla 15.-16.6.2016 Nordic Built Cities -benchmarking forumin, joka paneutui kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen kiinnostavimpiin pohjoismaisiin käytäntöihin. Esiintymään oli taustakartoituksen perusteella pyydetty kymmenen ajankohtaista tapausta.

Sparrausta ilmastonmuutoksen ja segregaation torjumiseen

Forumin osallistujajoukko tuntui olevan tapahtuman antiin tyytyväinen: generalisteille tarjolla oli kattava valikoima kiinnostavaa pohdittavaa, ja rakentamisen ja kaupunkikehittämisen spesialistit pääsivät sopivasti hifistelemään ja verkostoitumaan. Kaupunkien edustajat kertoivat, miten tärkeää on päästä aika ajoin näkemään kuinka ”kilpailijat” jaksavat puskea tärkeitä asioita eteenpäin. Esimerkiksi Kööpenhaminan määrätietoisuutta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ihailtiin. Kun työhönsä vahvasti sitoutunut Lykke Leonardsen tokaisi, että ”eihän sitä kehtaisi enää missään näyttäytyä julkisesti, jollei me Kööpenhaminassa onnistuttaisi”, hän haastoi samalla muuta Pohjolaa vaatimaan omilta organisaatioiltaan kunnianhimoa ja riittäviä satsauksia. Ilmastonmuutokseen sopeutumista esitteli Kööpenhaminassa esitteli puolestaan René Sommer Lindsay. 

Myös segregaation ehkäisemisen esimerkki tuli Tanskasta, kun Per Frølund esitteli toimia, joilla Aarhusin Gellerup halutaan irrottaa segregaatiokierteestä. Tavoite on Frølundin mukaan saavutettu silloin kun, alueelta ei enää muuteta pois heti kun siihen on varaa, vaan että vakavaraisempikin väki jää alueelle asumaan. Myös uusia asukkaita pyritään houkuttelemaan sekä tarjoamalla korjattua rakennuskantaa että rakentamalla pienempiä kohteita olemassaolevien rakennusten lomaan. Uudisrakentamisella pyritään murtamaan puuduttavaa lähiörakennetta ja luomaan alueelle naapurustomaisia kokonaisuuksia. Kaupunki rakentaa alueelle myös uuden virastotalon, mikä tuo Gellerupin arkeen uuden liikkujaryhmän ja mahdollisesti uusia asukkaitakin.

Laaja temaattinen kirjo edullisesta asumisesta ja täydennysrakentamisesta kaupunkien biodiversiteettiin ja elävyyteen

Oslolaisia Infill-ohjelman täydennysrakentamisen helmiä esitteli Sverre Landmark. Norjan kokemuksia jakoivat myös Reidun Stubbe, jonka esitys käsitteli kestävän liikkuvuuden edistämistä Oslossa, sekä lasten osallistumisen työkalua (Barnetråkk) esitellyt Ingvil Aarholt Hegna.

Suomalaiset puheenvuorot pitivät apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja Y-säätiön Juha Kaakinen. Sauri puhui sekä Helsingin asukaslähtöisestä elävöittämisestä että kaupungin kokeiluhalukkuudesta. Keskustelussa sivuttiin myös Saurin aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Kaakinen puolestaan kertoi edullisten vuokra-asuntojen tuottamisen ja tarjoamisen konsepteista ja pohti asuntotuotannon ja kaupunkisuunnittelun suhdetta. Ruotsista näyttämöllä olivat Annika Kruuse Malmön BiodiverCitystä sekä päivän juontajana toiminut Mia Odabas.

Islantilaiset ilopillerit

Islantia edustivat Robert Bjarnason and Gunnar Grimsson, jotka esittelivät iloisena duona Citizen Foundationin kehittelemiä osallistuvan suunnittelun työkaluja. Viime vuonna Pohjoismaiden kaupunginjohtajien palkitsema Better Neighborhoods on osallistuvan budjetoinnin menetelmä, jonka kautta kansalaiset voivat ehdottaa hankkeita naapurustojen kehittämiseksi ja jatkokehitellä jo tehtyjä ehdotuksia – sekä äänestää rahoitettavia kohteita yhdellä valitsemallaan alueella. Reykjavik on vuodesta 2012 lähtien antanut tähän toimintaan lähes kaksi miljoonaa euroa vuosittain.

Portaalin kautta toteutukseen asti on saatu jo satoja kansalaisten ideoimia hankkeita. Ilmeisen hyvin toimineen prosessin takana on kuitenkin ollut paljon työtä. “Menestyminen ei toki tarkoita, ettei tämä olisi ollut vaikeata”, tiivisti Grimsson. Kaksikon puheessa puheessa vilahteli muitakin iskulauseiden aineksia. Bjarnason sulki ympyrän, jonka Sauri aamulla oli avannut: sillä ei pitäisi olla väliä, mistä hyvät ideat tulevat, kunhan niitä saadaan kaupunkien käyttöön. Kaupunkien virastojen väen ei missään nimessä pitäisi tulla kateelliseksi, jos kaupunkilaisilla välähtää paremmin kuin heillä.

 

Kultaiset säännöt co-creation-hengessä

Mukaansatempaavien puheenvuorojen lomaan oli jätetty reippaasti aikaa keskusteluille. Niiden tulemista muotoiltiin nettiäänestykseen ehdotuksia #nordicbuiltcities -yhteistyön kultaisiksi säännöiksi. Hiomattominakin näissä on jo timanttiaineksia:

1)    Long-term thinking – short-term acting

Hihat heiluvat paremmin tuloksin, jos työ on pitkäjänteistä ponnistelua kohti kunnianhimoisia tavoitteita.

2)    Walkability as a basis of urban development

On kaikkien etu katsoa kaupunkia kaduntallaajan kannalta, kävelijän mittakaavassa.

3)    Participation needs to lead to action and action can also be a “no”.

Osallistumisen kautta saavutettu näkemys on myös otettava käyttöön.

4)    Remember to involve the people you are trying to help. 

Apu kohdistuu parhaiten kun ensin yhdessä selvitetään, mitä ongelmaa pitää lähteä yhdessä ratkomaan.

 

Urheilujuhlan tuntua

Seminaari huipentui palkintojen jakoon. Vuoden 2015 puolella käynnistyneen pohjoismaisen Nordic Built Cities Challenge -suunnittelukilpailun voittajat julkistettiin seremoniallisesti. Viiden kaupungin ja suomalaisen S-ryhmän nimeämiin suunnittelukohteisiin tehdyistä kilpailuehdotuksista valittiin nyt voittajat helmikuussa jatkoon päässeiden joukosta. S-ryhmän kohteessa Keran alueella palkinnon pokkasi ehdotus Co-op City, josta voit lukea lisää toisesta piakkoin ilmestyvästä blogitekstistä. Onneksi olkoon Co-op City ja kaikki muutkin voittajat!