Tänään julkaistussa Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Kyselyn mukaan ilmastonmuutosta pidetään yhä suurena uhkana ja Suomen halutaan hyötyvän edelläkävijyydestä. Mutta oman elämän valinnoiksi huoli ei tahdo kääntyä. Ehkä siksi uudet kuluttajille suunnatut palvelut nähdään tärkeiksi. Suomalaiset näkevät ilmastonmuutoksen hillinnässä paljon uusia mahdollisuuksia, joihin Suomen halutaan…
Tänään julkaistussa Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Kyselyn mukaan ilmastonmuutosta pidetään yhä suurena uhkana ja Suomen halutaan hyötyvän edelläkävijyydestä. Mutta oman elämän valinnoiksi huoli ei tahdo kääntyä. Ehkä siksi uudet kuluttajille suunnatut palvelut nähdään tärkeiksi.
Suomalaiset näkevät ilmastonmuutoksen hillinnässä paljon uusia mahdollisuuksia, joihin Suomen halutaan yhä hanakammin tarttuvan: ⅔ mielestä Suomen pitäisi olla edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja todella suuri enemmistö, 81 %, on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uutta osaamista, mikä puolestaan voi luoda työpaikkoja ja parantaa Suomen kilpailukykyä.
Oman elämän kohdalla kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että väittämä ”olen muuttanut liikkumistani, ruokailutottumuksiani tai asumisratkaisujani ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi” kuvaa heitä huonosti tai melko huonosti. Ilmastovaikutusten huomiointi vaikuttaa ostopäätöksiin vain runsaalla kolmanneksella vastanneista. Toisaalta vuoden 2013 Eurobarometrissa 57 % suomalaisista sanoi muuttaneensa käyttäytymistään ilmastoystävällisemmäksi viimeiden puolen vuoden aikana. Onko pienet ilmastoteot siis jo tehty ja on aika vaihtaa vaihdetta?
Tutkimuksen tulokset nimittäin kielivät vähäpäästöisten palveluiden suuresta potentiaalisesta kysynnästä: yli 80% vastaajista on sitä mieltä, että kuluttajille tarjottavien uusien vähäpäästöisten palveluiden merkitys on erittäin tai melko tärkeä. Luku on tulosten mukaan hyvin merkittävä miesten keskuudessa (76%) ja vieläkin korkeampi naisvastaajien joukossa (90%).
Potentiaalinen kysyntä ei kuitenkaan toistaiseksi ole kääntynyt tarjonnaksi. Demos Helsingin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore tutkimus nimittäin osoittaa harvan cleantech-yrityksen kehittävän kuluttajille suunnattuja palveluita.
“Perinteisen cleantech-osaamisen rinnalla on alettava panostaa myös palveluosaamisen ja -yritysten kehittämiseen cleantech-kentällä. Tästä syystä Demos Helsinki on tukenut vähäpäästöisten kuluttajatuotteiden ja -palveluiden syntyä Suomessa jo vuosien ajan”, sanoo Outi Kuittinen Demos Helsingistä.
Peloton Club on Demoksen vuonna 2011 perustama kiihdyttämö kuluttajarajapinnassa toimiville cleantech-startupeille. Yhteisön tarkoituksena on tarjota kuluttajille matalapäästöisen asumisen, liikkumisen ja ruokailun mahdolliseksi tekeviä tuotteita ja palveluita. Vertaishautomosta on ponnistanut useita kansainvälisesti menestyneitä suomalaisia consumer cleantech-yrityksiä. Esimerkiksi Sharetribe ja Repack ovat keränneet miljoonan suuruisia sijoituksia.
Demos Helsingin viimeisin cleantech-ohjelma Smart Retro edistää fiksujen palvelujen käyttöönottoa kolmessa pohjoismaalaisessa kaupungissa: Lahdessa, Tukholmassa ja Oslossa. Tarkoituksena on samalla lisätä kaupunkien elinvoimaisuutta.
Tässä on onnistuttu: ensimmäiset uusien fiksujen palvelujen kokeilut käyttäjien kanssa alkavat startupien ja isojen toimijoiden yhteistyöllä Lahdessa ja Tukholmassa tänä keväänä.
Melkein sata lahtelaista on jo kiinnostunut toistensa kauppakassien kuljettamisesta ja kaupungissa on avautunut myös uudenlainen vaatelainaamo.
Kysyntä on siis suurta, kunhan tarjontaa kehitetään.
Ilmastoviestinnän ohjausryhmässä ovat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Sitra, Tekes ja Demos Helsinki.
Tutkimuksen avointa dataa ja tiivistelmää tuloksista voi tutkia täällä.
Lisätietoja: Outi Kuittinen, ilmastoviestinnän ohjausryhmän jäsen ja Smart Retron projektijohtaja, 050 326 55 82, outi.kuittinen(a)demoshelsinki.fi