Kriisin keskellä julkisen hallinnon on osattava kuvitella parempi tulevaisuus

Epävarmoina aikoina moni kääntää katseensa julkiseen hallintoon. Myös nyt koronaviruksen aiheuttaman pandemian aikana julkisen hallinnon merkitys ja kyky turvata ihmisten hyvän elämän edellytykset ovat korostuneet. Kirjoitus on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehdessä 22/2020 sekä Puheenvuoro-sivulla.

Pandemia ei tule jäämään 2020-luvun ainoaksi kriisiksi, vaan ihmiset ja yhteiskunnat joutuvat kohtaamaan myös muita kriisejä ja haasteita esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja taloudelliseen murrokseen liittyen. Hyvinvoinnin turvaamiseksi on tällöin välttämätöntä, että julkinen hallinto on kyvykäs toimimaan menestyksekkäästi muuttuvissa tilanteissa. Niin ikävä kuin koronaviruksen aiheuttama kriisi onkin, tarjoaa se myös mahdollisuuden muuttaa totuttuja toimintamalleja, katsoa pidemmälle kriisin yli ja rakentaa yhdessä toivottua tulevaisuutta. 

Tämän vuosikymmenen haasteita ei ratkaista menneiden vuosikymmenten työkaluilla. Valtiovarainministeriö johtaa parhaillaan käynnissä olevaa työtä, jonka tavoitteena on muodostaa strategia Suomen julkiselle hallinnolle 2020-luvulla. Tarvitsemme strategian, jonka viitoittamalla tiellä valtionhallinto ja kunnat pystyvät entistä paremmin uudistamaan toimintaansa ja vastaamaan entistä paremmin ihmisten tarpeisiin ja korjaamaan aikakautemme yhteiskunnallisia ongelmia. Perinteiset hallinnon toimintatavat ohjaavat jatkuvuuteen ja säilyvyyteen; jatkossa tarvitsemme ennen kaikkea kyvykkyyttä muutokseen, jotta kriisien jälkeisen paremman tulevaisuuden rakentaminen on mahdollista.

Julkisen hallinnon onnistuminen on riippuvainen sen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden toimivasta käytännön toteutuksesta. Siksi periaatteet ja tavoitteet  on tulkittava uudelleen 2020-luvun julkisen hallinnon toimintalinjauksiksi ja ohjausmekanismeiksi. Esimerkiksi avoimuutta ja yhdenvertaisuutta pidetään suomalaisen julkisen hallinnon vahvuuksina. Samaan aikaan on tunnistettu monia muutostarpeita liittyen hallinnon jäykkyyteen ja siiloutumiseen, jotka haastavat periaatteen toteutumisen. Tieto ei aina liiku tarpeeksi sujuvasti hallinnon alojen välillä, aito yhteistyö eri sektoreiden sekä hallinnon ja sen eri sidosryhmien välillä ei ole tarpeeksi sujuvaa ja niin edelleen.  

Julkisen hallinnon strategian päämääränä on vahvistaa Suomen julkisen hallinnon toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä. Siinä onnistuminen edellyttää todellista toimintakulttuurin muutosta niin kunnissa kuin valtionhallinnossa. Luottamusta pitää rakentaa aktiivisesti ja uudenlaisten ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja yksittäisten ihmisten kanssa. Toimiva julkinen hallinto kykenee rakentamaan toivottua tulevaisuutta ja suuntaamaan resurssinsa kaikista tärkeimpiin yhdessä päätettyihin kohteisiin. 

Niin Euroopassa kuin globaalisti on nähtävissä esimerkkejä siitä, miten kriisin keskellä odotukset ja vaatimukset kohdistuvat julkiseen hallintoon. Nämä vaatimukset eivät vähene koronakriisin jälkeisessä maailmassa, vaan julkisen hallinnon on kyettävä toimimaan menestyksekkäästi muuttuvissa tilanteissa myös tulevina vuosikymmeninä. Suomi on erinomaisessa asemassa hallinnon uudistamisessa, sillä se on aloittanut työnsä ajoissa. Toimiva julkinen hallinto rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, joka luo hyvinvointia ihmisille ja jossa on turvattu toimintaympäristö yrityksille ja yhteisöille myös 2030-luvulla. 

Kirjoittajat:

Päivi Nerg, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon strategia –hankkeen puheenjohtaja

Eeva Kaunismaa, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon strategia –hankkeen projektipäällikkö

Katri Sarkia, asiantuntija, ajatushautomo Demos Helsinki 

Lue lisää julkisen hallinnon strategiasta täältä. Keskusteluun voi osallistua Twitterissä aihetunnisteella #julkisenhallinnonstrategia.

Artikkelikuva: Mike Bacos / Unsplash