Ruotsi menee omaan suuntaansa. EU-vaalien 2014 voittajat ovat Vihreät, Vasemmistopuolue, Feministinen puolue ja Ruotsidemokraatit. Äänestysprosentti oli 49,7 %. Siinä on 3% nousua vuodesta 2009. Suuri häviäjä on Kokoomus, joka on nyt Vihreitä pienempi puolue. Suurimpia kaupunkeja Tukholmaa ja Götegorgia hallitsevat. Muualla eniten ääni saivat Demarit, joiden kannatus pysyi samassa kuin…
Ruotsi menee omaan suuntaansa. EU-vaalien 2014 voittajat ovat Vihreät, Vasemmistopuolue, Feministinen puolue ja Ruotsidemokraatit. Äänestysprosentti oli 49,7 %. Siinä on 3% nousua vuodesta 2009. Suuri häviäjä on Kokoomus, joka on nyt Vihreitä pienempi puolue. Suurimpia kaupunkeja Tukholmaa ja Götegorgia hallitsevat. Muualla eniten ääni saivat Demarit, joiden kannatus pysyi samassa kuin viime EU-vaaleissa.
Katso slideshare-esityksemme Ruotsin vaalituloksesta:
Mikä muutoksessa on oleellista? Kolme ilmiötä nostaa päätään.
Politiikassa on pitkään ollut tapana syyttää vastapuolen ehdotuksia “ideologisiksi”. Nyt tästä syytöksestä on tulossa kehu.
Pitkän aikavälin trendi on selkeä. Kasvussa ovat uudet puolueet, eli “yhden asian liikkeistä” syntyneet Vihreät, Feministit, Ruotsidemokraatit ja Piraattipuolue. Vaikka Demarit ovat suurin puolue, voitosta ei voi puhua. Puolue sai täsmälleen saman osuuden äänistä kuin EU-vaaleissa vuonna 2009.
Kyse on ideologian paluusta. Uudet puolueet ovat autenttisia, eli kokemuksellisen ja tunteisiin vetovan ideologian puolueita. Jos äänestät näitä puolueita on sinulla lupa olla ideologinen: sinulla on melko varmasti voimakas henkilökohtainen kokemus tai huoli ympäristöstä, naisten asemasta, rasismista, siirtolaisten uhasta tai tietoverkoista. Kokemuspuolueet ovat kaukana vanhoista suurista keskustapuolueista, eli Demareista, Kokoomuksesta ja Keskustasta, joiden ideologia pohjaa perinteisiin näkemyksiin oikeudenmukaisuudesta. Kokemuksellisia ne eivät ole. Ilmeisesti kovin moni ei Ruotsissa enää koe itseään porvariksi, työväenluokan edustajaksi saati siitten maaseutulaiseksi.
Kokemuspuoleiden nousu on hämmästyttävän nopeaa. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa vaaleihin osallistunut Feministiska Initiativet (FI) sai 5,7% äänistä. Merkittävää on uusi poliittinen jakolinja. Uudet puolueet jakaantuvat Ruotsidemokraatteihin (SD) ja “muihin”. Jako on maantieteellinen. Siellä missä äänestetään FI:tä ei äänestetä SD:tä:
Toinen pitkän aikavälin trendi onkin sivistysegregaatio. Koulutustaso ratkaisee, ketä äänestät.
Kolmanneksi mielenkiintoista on myös se, että arvoista selvästi laskussa on vapaus, niin kuin liberalismi sen ymmärtää. Liberaalia talouspoliitikkaa voimakkaasti ajanut Kokoomus, arvoliberalismia ja talousliberlismia liputtanut Keskusta ja nettiliberalistinen Piraattipuolue eivät vaaleissa juhlineet.
Silti uudet puolueet puhuvat kukin omanlaisestaan autonomiasta ja kunnioituksesta erillaisuutta kohtaan. Jopa Ruotsidemokraatit, jotka haluavat perinteisen ja puhtaan ruotsalaisuuden kunnioittamista.