Suomen kaupungistuminen muuttaa yhteiskuntaamme ja hyvinvointimme jakautumista ennennäkemättömällä tavalla.
Miltä kaupunkien Suomi näyttää vuonna 2039?
Kaupungistuminen on kehityskulkujen kimppu. Kaupunkikehitystä hahmotetaankin usein tuotostensa kautta – tiiviinä rakentamisena, väestökeskittyminä tai seudullisena muuttovoittona. Muutosprosessien ymmärtäminen on ilmiasujen tarkastelun rinnalla kuitenkin välttämätöntä, mikäli kaupungistumiseen halutaan vaikuttaa. Pyrimme tällä julkaisulla osaltamme helpottamaan keskustelua kehityskuluista ja kaupungistumiseen vaikuttavista interventioista yhteiskuntapolitiikan eri saroilla.
Kurkotamme kohti kaupungistumisen mahdollisia tulevaisuuksia aina vuoteen 2039 asti. Pitkän aikavälin tarkastelulla pyrimme irrottamaan lukijan nykyhetkestä tekemään kanssamme tulkintoja sellaisista kehityskuluista, jotka voivat olla kaikkea paikallisesti merkittävistä valtakunnallisesti mullistaviin. Puhumme tässä julkaisussa ennemmin kaupungistumisen laadullisista kuin määrällisistä muutoksista, jotta lukija pääsisi ilmiöiden sisään niiden ulkokohtaisen arvioinnin sijaan.
”Kaupungistumisessa Suomi on kiinnikurojan asemassa muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna.”
Tässä julkaisussa on kolme asiakokonaisuutta. Kuvaamme ensin skenaariotyön taustoja, sitten kaupunkikehityksen muutosvoimia, ja esittelemme lopulta neljä skenaariota Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta.
Tämä julkaisu ilmestyy Demos Helsingin julkaisusarjassa, mutta kuten skenaariotyön taustaluvussa tarkemmin kerromme, kyseessä on laajan, kollektiivisen työn tulos. Toivomme, että kaikki työhön osallistuneet löytävät skenaarioraportistamme sekä omia oivalluksiaan että toisten esittämiä kiinnostavia tulevaisuusajatuksia.
6 merkittävää muutosvoimaa kaupungistumisen taustalla
Muuttuva työelämä: ”Kaupungin väestötiheyden kaksinkertaistuminen lisää tuottavuutta keskimäärin 5 %.”
(lue lisää: s. 19)
Maahanmuutto: ”Yli 50 % Piilaakson korkean osaamisen ammattilaisista on syntynyt muualla kuin Yhdysvalloissa.”
(lue lisää: s. 23)
Infrainvestoinnit: ”Liikenne ja tietoliikenne nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa.”
(lue lisää: s. 27)
Kiinteistömarkkinat: ”Ulkomaisten sijoitusten osuus Suomen kiinteistömarkkinoista vuonna 2018 on 73 %.”
(lue lisää: s. 31)
Asumisen preferenssit: ”Vuonna 2039 menestyviä suomalaiskaupunkeja yhdistää se, että ne ovat satsanneet muita määrätietoisemmin elinympäristön laatuun ja palvelujen saavutettavuuteen.”
(lue lisää: s. 36)
Kaupunkiattraktiot: ”Kaupunkien kiehtovuudessa keskeistä on toisilleen tuntemattomien ihmisten jakama tila. Julkisessa tilassa liikkuva kaupunkilainen suhteutuu jatkuvasti suurempaan väkijoukkoon: kaupungeissa on mahdollisuus myös kadota toisten ihmisten sekaan.”
(lue lisää: s. 42)
4 Tulevaisuusskenaariota vuoteen 2039
Skenaariot on laadittu Suomen kaupungistumista ja sen tulevaisuutta määrittäviä ilmiöitä tutkineiden URMI– ja BEMINE -hankkeiden yhteistyönä.
Kaupungistuminen ja kaupungit ovat tulevaisuusskenaarioiden teemana erityislaatuinen ilmiö. Kaupunkien fyysinen muuttaminen on hidasta ja työlästä, ja vaatii taakseen suuria investointeja, joita vain harvat toimijat voivat tehdä. Kaupunkien kehitystä pyritään ohjaamaan keskitetyllä, hierarkkisesti organisoidulla suunnittelulla, mutta suunnittelun ja toteutuksen välinen viive on tyypillisesti pitkä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat kaupunkien kehitykseen, ja kaupunkien kehitys on varsin erilaista nousu- ja laskukausina.
Esittämämme skenaariot eivät ole kaiken kattava kuvaus Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on periaatteessa ääretön määrä ja niistä voi muodostaa valtavan joukon ristiriidattomia, kuviteltavissa olevia skenaarioita. Sen sijaan nämä skenaariot tarjoavat monipuolisen kuvauksen tai tulevaisuuskartan Suomen kaupungistumisen lähivuosikymmenistä tekohetkellä (2017–2018) yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä olevien tulevaisuuden muutosilmiöiden valossa.
Skenaario 1: Perusura 2039 – Kehitys jatkuu nykyiseen suuntaan eikä suuria poliittisia interventioita tehdä
Skenaario 2: Muuttovoiton tahdittama maa 2039
Skenaario 3: Pirstaloituneen työn metropolialue 2039
Skenaario 4: Tunnin teknologia-Suomi 2039
Lataa Kaupungistumisen käännekohdat -julkaisu ja tutustu skenaarioihimme Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta. Skenaarioiden kirjoittajat @kaisast, @owkoste ja @Leksis löydät myös Twitteristä.