Kaikki rakastavat nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä: Suomessa nuorten osallistumismahdollisuuksista on säädetty laajasti eri laeissa. Myös esimerkiksi hallituksen kärkihanke keskittyy nuorten ja lasten kuulemiseen. Nuorilla oletetaan olevan uusia ideoita ja raikkaita näkemyksiä. Nuorten osallistumista on laajennettu kouluista ja kuntien nuorisovaltuustoista yhä monipuolisempiin yhteiskehittämisen projekteihin, joita tekevät julkisten organisaatioiden lisäksi nykyisin myös yritykset….
Kaikki rakastavat nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä: Suomessa nuorten osallistumismahdollisuuksista on säädetty laajasti eri laeissa. Myös esimerkiksi hallituksen kärkihanke keskittyy nuorten ja lasten kuulemiseen.
Nuorilla oletetaan olevan uusia ideoita ja raikkaita näkemyksiä. Nuorten osallistumista on laajennettu kouluista ja kuntien nuorisovaltuustoista yhä monipuolisempiin yhteiskehittämisen projekteihin, joita tekevät julkisten organisaatioiden lisäksi nykyisin myös yritykset.
Usein keskustelussa unohtuu se, että nuoret eivät ole yhdistävistä tekijöistä huolimatta yhtenäinen väestöryhmä. Osallistuminen kuitenkin riippuu yksilöiden omien kyvykkyyksien lisäksi käytettävissä olevista vaikuttamisen kanavista. Niiden luomista varten kysyimme kolmelta nuorelta, mikä on oleellista nuorten kanssa työskentelyssä?
1) Kerro selkeästi mihin toiminta johtaa
Viktor osallistuu mielellään erilaiseen kaupunkien kehittämiseen tähtäävään toimintaan, koska hän haluaisi nähdä enemmän kaupunkia, jonka kaduilla on elämää ja tapahtumia. Viktorille on lisäksi tärkeää oppia uusia työskentelytapoja.
”Jos haluaa onnistua nuorten kanssa työskentelyssä, on tärkeää viestiä selkeästi yhteisen tekemisen toimintatavoista: mitä tehdään ja milloin. Miksi ja mihin toiminta johtaa. Laajaa sitoutumista asiaan ei kannata vaatia etukäteen ja aiheen pitää koskettaa nuorten omaa elämää.”
Viktorin mielestä parasta kaupunkien kehittämisessä on uusien asioiden oppimisen lisäksi kokemus siitä, että on tehnyt jotain hyödyllistä ja tärkeää.
2) Jätä mahdollisuuksia epäviralliselle toiminnalle ja hauskanpidolle
Helmi on kiinnostunut kaupunkikulttuurista ja Helsingissä lisääntyneistä itseorganisoituvista tapahtumat. Ne inspiroivat häntä toimimaan itse oman elinympäristönsä parantamiseksi.
Nuorten kanssa työskennellessä on tärkeää huolehtia myös vapaamuotoisesta ja epävirallisesta toiminnasta. Sosiaalisuus on useimmille tärkeää, joten yhteistyössä pitää olla tilaa tutustua toisiin ja viettää aikaa muiden osallistujien kanssa. Työskentelytavoissa on hyvä huomioida ihmisten erilaiset kyvyt ja mieltymykset: pienryhmätyö sopii useammalle kun taas isossa ryhmässä esiintyminen voi olla liian jännittävää.
Helmin mielestä parasta yhteiseen toimintaan osallistumisessa on tavata uusia ihmisiä ja kehittää ideoita ryhmässä.
3) Valitse aihe, joka koskettaa nuorten omaa elämää
Aarne osallistuu monenlaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, koska haluaa olla hyödyksi ja samalla oppia uusia asioita.
Aarnelle tärkeää yhteisessä työskentelyssä on tarkasti rajattu aihe, joka liittyy läheisesti nuorten omaan elämään ja elinympäristöön. Mahdollisimman konkreettinen ja läheinen aihe voi houkutella mukaan nuoria, jotka eivät ole muuten aktiivisia.
On hyvä valita useita erilaisia ja helposti lähestyttäviä toimintatapoja: kaikki eivät halua vain istua ja keskustella! Yhteiskehittämistä voidaan tehdä vierailemalla eri paikoissa, rakentamalla prototyyppejä ja niin edelleen. Yhteiskehittämisen lopputulos ei ole tärkeintä, vaan siitä riippumatta osallistujat oppivat uusia taitoja, kykyjä ja ajatuksia, joita voivat hyödyntää muualla elämässä.
Parasta osallistumisessa yhteistoimintaan on saada aikaan konkreettisia asioita pelkän puhumisen ja ideoinnin sijaan.
Demos Helsinki matkusti kolmen suomalaisnuoren kanssa Riikaan, jossa kehitettiin yhdessä valkovenäläisten ja latvialaisten kanssa tapoja, joilla nuoret voivat osallistua kaupunkisuunnitteluun.