Muiden YK-maiden lailla Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) toteuttamiseen. Toimintaohjelman ytimenä ovat 17 YK:n hyväksymää tavoitetta ja niiden 169 alatavoitetta. Agendan edistämisen merkittävänä haasteena on sen teemojen dynaaminen läpileikkaavuus: suuri osa Agenda 2030:n tavoitteista koskee tavalla tai toisella useamman ministeriön ja/tai muiden viranomaisten hallinnonalaa. Lisäksi…
Muiden YK-maiden lailla Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) toteuttamiseen. Toimintaohjelman ytimenä ovat 17 YK:n hyväksymää tavoitetta ja niiden 169 alatavoitetta. Agendan edistämisen merkittävänä haasteena on sen teemojen dynaaminen läpileikkaavuus: suuri osa Agenda 2030:n tavoitteista koskee tavalla tai toisella useamman ministeriön ja/tai muiden viranomaisten hallinnonalaa. Lisäksi toimenpiteiden toteutus yhdellä sektorilla voi muuttaa oleellisesti toiminnan edellytyksiä muilla sektoreilla.
Hankkeen tavoitteet
POLKU2030-hankkeen päätavoitteina on 1) tuottaa monipuolisen aineiston perusteella riippumaton ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen kestävän kehityksen politiikasta, sekä 2) tuottaa yhdessä sidosryhmien kanssa konkreettisia suosituksia, jotka mahdollistavat vaikuttamisen muun muassa tulevan hallitusohjelman valmisteluun sekä hallitusohjelman painopisteiden valintaan.
Hankkeen pohjalta syntyvää tietoa voidaan hyödyntää muun muassa eduskuntavaalien alla käytävässä yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa, aineistona Suomen raportoidessa vuonna 2020 kansallisesta kestävän kehityksen työstä YK:n kestävän kehityksen foorumille, sekä päivitettäessä Agenda2030-toimintasuunnitelma vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Tiedon hyödyntämistä edistetään kiteyttämällä ja visualisoimalla hankkeen viestejä eri tavoin. Lisäksi hankkeessa järjestetään avaintoimijoille tarkoitettuja pyöreän pöydän keskusteluja Suomen kestävän kehityksen kannalta kriittisistä, mutta liian vähälle huomiolle jääneistä kompastuskivistä.
Hankkeen vaiheet ja sisällöt
Hanke on käynnistynyt syksyllä 2018, ja päättyy helmikuussa 2019. Hankkeen lopputuloksena tulee olemaan loppuraportin lisäksi visualisointeja tuloksista, policy brief -raportti, sekä teemoja käsittelevä vaalipaneeli. Hanke on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VNK TEAS). Aikaisempia Demos Helsingin tekemiä kestävän kehityksen politiikkaan liittyviä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamia selvityksiä ovat muun muassa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: sitoumustyökalun arviointi ja kehittäminen ja Avain2030-hanke.
Työpakettien vetäjät
Annukka Berg, Suomen ympäristökeskus (Kestävän kehityksen politiikan vaikutusteoriat ja muutospolut kansallisesti ja eri
hallinnonaloilla)
Matti Ylönen,HELSUS (Ulkopolitiikan eri hallinnonalojen ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteyksien määritteleminen ja systemaattinen esittäminen)
Kaisa Korhonen-Kurki,HELSUS (Suomen kestävän kehityksen kokonaistilanne indikaattorien valossa)
Satu Lähteenoja, Demos Helsinki (Politiikan kokonaisvaltainen vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja johdonmukaisuus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi)
Kirsi-Marja Lonkila, Demos Helsinki (Viestintä ja vuorovaikutus)
Suomalaisten organisaatioiden lisäksi hankkeessa kansainvälisinä kumppaneina mukana on Stockholm Environment Institute sekä Sustainable Development Solutions Network.