Suomi valitsi yhdeksi EU-puheenjohtajakauden pääteemaksi hyvinvointitalouden, joka korostaa hyvinvoinnin ja talouskasvun välistä yhteyttä. Demos Helsinki toimi sosiaali- ja terveysministeriön kumppanina puheenjohtajakaudella. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Demos Helsinkiä jalostamaan ministeriön itsensä laatimia määritelmiä hyvinvointitaloudesta. EU:n korkean tason hyvinvointitalouteen keskittyneen konferenssin tuloksia, EU:n neuvoston hyvinvointitalouspäätelmiä ja asiantuntijahaastatteluja käyttäen Demos Helsinki kokosi julkaisun,…
Suomi valitsi yhdeksi EU-puheenjohtajakauden pääteemaksi hyvinvointitalouden, joka korostaa hyvinvoinnin ja talouskasvun välistä yhteyttä. Demos Helsinki toimi sosiaali- ja terveysministeriön kumppanina puheenjohtajakaudella.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Demos Helsinkiä jalostamaan ministeriön itsensä laatimia määritelmiä hyvinvointitaloudesta. EU:n korkean tason hyvinvointitalouteen keskittyneen konferenssin tuloksia, EU:n neuvoston hyvinvointitalouspäätelmiä ja asiantuntijahaastatteluja käyttäen Demos Helsinki kokosi julkaisun, joka esiteltiin Brysselissä tammikuussa 2020. Julkaisussa kerrotaan mistä hyvinvointitaloudessa on kyse, ja erityisesti, miksi ja miten sitä pitäisi EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa edistää.
– Demos Helsinki haluaa rakentaa reilumpaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Muutoksen ytimessä on hyvinvointipolitiikan kehittäminen, joka edellyttää talouspolitiikan järjestämistä uudella tavalla. Hyvinvointia ei saa käsitellä siitä erillisenä seikkana. Kun siirrytään jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jossa työelämä pirstaloituu ja materiaalinen kulutuksen haitat näkyvät yhä enemmän arjessamme, keskustelu talousjärjestelmästä on olennaista. Hyvinvointitalous teemana kytkeytyy ajatukseen siitä, että kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet – sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristö – ovat tasapainossa. Siis ihan ytimessä sille, miten yhteiskuntaa rakennetaan, toteaa vanhempi konsultti Leena Alanko.
Hyvinvointitalous teemana kytkeytyy ajatukseen siitä, että kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet – sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristö – ovat tasapainossa.
Kansalaisten hyvinvointi on yksi EU:n olemassaolon perusteista. Samaan aikaan kun Demos Helsinki kirjoitti EU:lle raporttia, Euroopan unionin neuvosto hyväksyi hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät. Niissä jäsenmaita ja EU:n komissiota kehotetaan sisällyttämään hyvinvointitalouden näkökulma osaksi kansallista ja EU:n talouspolitiikkaa. Samalla kehotetaan asettamaan ihmiset ja heidän hyvinvointinsa politiikan suunnittelun keskiöön. Investoimalla ihmisten hyvinvointiin, kuten osaamiseen, luodaan edellytykset ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle taloudelle.
Investoimalla ihmisten hyvinvointiin, kuten osaamiseen, luodaan edellytykset ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle taloudelle.
Hyvinvointitalous oli yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Sen keskeinen viesti on, että ihmisten hyvinvointi on itseisarvo. Suomen tavoitteena EU-puheenjohtajakaudella oli nostaa hyvinvointitalous keskusteluun ja tuoda EU-päätöksentekoon nykyistä laajempi yhteisymmärrys siitä, että ihmisten ja ympäristön hyvinvointi on edellytys kestävälle talouskasvulle ja yhteiskunnan sekä talouden vakaudelle.
EU:lle tekemästään julkaisusta ja hyvinvointitalous-käsitteen määrittelystä Demos Helsinki on jatkanut työtä siitä, miksi uutta talouspoliittista keskustelua tarvitaan, ja mitä EU:n jäsenmaissa tulisi tapahtua, jotta siirtymä uudenlaiseen talousjärjestelmään voisi tapahtua.
– Talouskasvu, sellaisena kuin sen tunnemme, on haasteellinen ympäristölle. Ympäristökriisiin vastataksemme meidän pitää pystyä uudistamaan talousjärjestelmäämme. Hyvinvointitalous lähtee siitä, että talouspolitiikkaa suunnitellaan kestävämmin, sekä ympäristön että ihmisen näkökulmasta, sanoo Leena Alanko.
Lue Ecoonomy of Wellbeing -julkaisu täältä.
Lisätietoja: leena.alanko@demoshelsinki.fi
Header photo: Carlos Leret