Julkaisu antaa suosituksia tulevien vuosikymmenten kaupungistumisen tasapainoiseen hallintaan pienten ja suurten kaupunkien sekä koko yhteiskunnan näkökulmasta.
Kaupungistuminen ja erityisesti suurimpien kaupunkiseutujen kasvu jatkuu Suomessa edelleen.
2000-luvun alkuvuosikymmeninä yritystoiminta, työpaikat, maahanmuutto ja kiinteistöbisnes keskittyivät kouralliseen suurimpia kaupunkeja. Samalla taantuvien alueiden kiinteistöomaisuus menetti nopeasti arvoaan. Nämä muutosilmiöt jatkavat luultavasti samaa kehitystä.
Mitkä ovat kaupungistumisen ajurit 2020- ja 2030-luvuilla?
Suomi pyrkii hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen liittyvät politiikkatoimet nostavat elinkustannuksia epätasaisesti eri puolilla Suomea. Digitaalisen talouden murros tulee taas vaikuttamaan työpaikkoihin. Näyttää siltä, että tämäkin kehitys vetää työntekijöitä kaupunkeihin, joissa työpaikkoja on paljon ja monipuolisesti.
Annamme suosituksia tulevien vuosikymmenten kaupungistumisen tasapainoiseen hallintaan pienten ja suurten kaupunkien sekä koko yhteiskunnan näkökulmasta. Suosituksissa ehdotamme mm.:
– työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton voimakasta lisäämistä
– hiilineutraaliin rakentamiseen siirtymistä
– asuntopolitiikan roolin vahvistamista
Uskomme myös, että perinteisten alue- ja elinkeinopolitiikan välineiden menettäessä tehoaan, kaupungistumiseen tulee vaikuttaa talous- ja yhteiskuntapolitiikan suurten linjausten kautta.
Lisätietoja:
kaisa.schmidt-thome@demoshelsinki.fi / Twitter: @kaisast
aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi / Twitter: @leksis
Policy brief perustuu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella toteutettuun URMI-tutkimushankkeeseen (Urbanization, mobilities and immigration). Hanke tutki kaupungistumisen nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa. Tämä julkaisu on syntynyt hankkeessa mukana olleiden ajatushautomo Demos Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkimusryhmien toimesta. Osiota johti professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta.