Kaupungeilla on kova paine pysyä kartalla toimintaympäristönsä muutoksista ja ymmärtää kompleksisia ilmiökokonaisuuksia. Vanhat perustehtävät eivät ole kadonneet mihinkään, mutta samalla olisi tärkeää löytää sopiva etunoja, “tulevaisuusasento”, josta käsin ennakoida tulevaa. Kuntaliitto on yhteistyössä Demos Helsingin kanssa kehittänyt kaupungistumisen tulevaisuusskenaarioihin pohjautuvan pelin. Sitä on käytetty sekä paikallisella että kansallisella tasolla strategisen…
Kaupungeilla on kova paine pysyä kartalla toimintaympäristönsä muutoksista ja ymmärtää kompleksisia ilmiökokonaisuuksia. Vanhat perustehtävät eivät ole kadonneet mihinkään, mutta samalla olisi tärkeää löytää sopiva etunoja, “tulevaisuusasento”, josta käsin ennakoida tulevaa. Kuntaliitto on yhteistyössä Demos Helsingin kanssa kehittänyt kaupungistumisen tulevaisuusskenaarioihin pohjautuvan pelin. Sitä on käytetty sekä paikallisella että kansallisella tasolla strategisen ennakointityön tukena.
Demos Helsinki julkaisi vuoden 2018 marraskuussa raportin Suomen kaupungistumisen tulevaisuusskenaarioista vuoteen 2039. Skenaariot laadittiin osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) kaupunkitutkimushankkeita (URMI ja BEMINE). Skenaariot laadittiin ajattelun apuvälineiksi helpottamaan systemaattisen tulevaisuuskeskustelun käymistä. Ne kuvaavat mahdollisia tulevaisuuksia, mutta niillä ei pyritä arvioimaan vaihtoehtoisten kehityskulkujen todennäköisyyttä. Kaupungistumisen käännekohdat -raportissa esitellään neljä skenaarioita: Perusura, Muuttovoiton tahdittama maa, Tunnin teknologia-Suomi ja Pirstaloituneen työn metropolialue. Skenaariot on esitetty tietyn tulevaisuuskuvan ja sinne johtavan loogisen polun yhdistelminä.
Toukokuussa 2019 URMI-hankkeen ennakointiseminaarin keskustelun tiimellyksessä syntyi idea haastaa kaupungit laatimaan omia versioitaan skenaarioista leikkimielisen kisan merkeissä. Kun Suomen Kuntaliitto ja Demos Helsinki kehittelivät ideaa eteenpäin, tuntui luontevalta edetä skenaariotyön ja vahvan pelillistämisen yhdistelmällä. Päätimme rakentaa pelin, jonka kautta kaupunkien olisi eläydyttävä heille satunnaisesti valikoituvaan skenaarioon ja pyrkiä menestymään sen puitteissa. Loimme skenaarioraportin pohjalta lautapelin yhteistyössä pelillisyyteen erikoistuneen palvelumuotoilijan Sauli Anetjärven kanssa.
Peliä testattiin Turun kaupungin konsernihallinnon ja sen sidosryhmien kanssa lokakuussa 2019. Aamupäivän mittaisessa tilaisuudessa kolme turkulaisjoukkuetta otti mittaa toisistaan; kukin oman skenaarionsa pelillistetyssä todellisuudessa. Testivaiheessa kerätyn palautteen perusteella skenaariopeli viimeisteltiin.
Lautapeli käsittää sarjan pelilautoja ja korttipakkoja. Pelilautoja löytyy kullekin kaupungille ja niiden läpikäymälle aikakaudelle. Korttipakkoihin sisältyvät aikakausittain vaihtuvat muutos- ja asukaskortit sekä pelissä menestymisestä kertyvät palkintokortit. Pelin muutoskortit kertovat, millaisiin ilmiöihin ja ongelmiin kaupungin täytyy varautua, ja pelaajat tekevät sen perusteella strategisia siirtoja. Joukkueen jäsenet joutuvat neuvottelemaan keskenään ratkaisuista ja niiden seurauksista kaupungin asukkaille.
Kaupunkien tulevaisuusmittelö 2020
Skenaariopeli lanseerattiin Kaupunkien tulevaisuusmittelöksi nimetyssä tapahtumassa, joka toteutettiin osana kansallista kaupunkipoliittista yhteistyöprosessia. Helsingissä tammikuussa 2020 järjestetty tapahtuma oli samalla mahdollisuus haastaa niin kaupunkeja kuin kansallista kaupunkistrategiaa valmistelevia tahoja pitkän tähtäimen ilmiölähtöiseen ajatteluun. Mittelöön osallistui lähes 50 henkeä, joista muodostettiin kahdeksan sekajoukkuetta. Mukana oli edustajia 18 kaupungista ja kaikista kaupunkipoliittiseen yhteistyöhön osallistuvista ministeriöistä.
Parituntisen tulevaisuusmittelön olisi pisteiden perusteella voittanut Keminki-nimisen kuvitteellisen kaupungin joukkue, joka selviytyi ilmeisen menestyksekkäästi sille arvotussa skenaariossa Tunnin teknologia-Suomi. Vaikka Keminki sijaitsi kaukana valtakunnan perinteisestä ytimestä, kaupungin joukkue pystyi ideoimaan vakuuttavan strategisten siirtojen sarjan ennakkoluulottomasta kansainvälistymisestä ja sen myötä kasvaneesta tulopohjasta.
Jos pelin olisi voittanut vakuuttavimman pariminuuttisen esityksen perusteella, vahvoja kandidaatteja olisivat olleet molemmat Perusura-skenaarioon arvotut joukkueet: kansalaislähtöisen vapaakaupunkitoiminnan käynnistänyt Åkeby ja monikulttuuristunut Jyväsniemi, jonka tulevaisuuden maamerkkeihin kuului mm. puinen keskusmoskeija. Tärkeintä tammikuisessa aamupäivässä oli kuitenkin se, että kaikissa tiimeissä käytiin tulevaisuusorientoitunutta ja ilmiökeskeisestä strategista keskustelua. Kuvitteellisten kaupunkien kautta päästiin kiinni geneerisiin kysymyksiin kaupungistumisesta ja kaupunkien mahdollisuuksista rakentaa mieluisia tulevaisuuspolkuja. Mittelötilaisuus toimi myös kaupunkien edustajien ja eri ministeriöiden välisen vuoropuhelun areenana.
Tammikuinen mittelö oli eräänlainen simulaatio yhteistoiminnallisesta muutoskyvykkyydestä kompleksisessa tilanteessa. Pelillistetyt skenaariot herättävät kaupunkien edustajat ajattelemaan, miten suuria muutoksia kaupungeissa voi tapahtua seuraavan 20 vuoden aikana, ja minkälaisia yhteisvaikutuksia eri ilmiöillä on. Vaikka kaupunkien todellinen muutoskyvykkyys mitataan pelisalien ulkopuolella, harjoittelu tehnee tässäkin asiassa mestarin. Toivomme, että Tulevaisuuspäivänä 6.3.2020 julkaistava skenaariopeli auttaa kaupunkeja löytämään sopivan “tulevaisuusasennon” ja miettimään hyviä strategisia siirtoja.
Lisätietoja: kaisa.schmidt-thome@demoshelsinki.fi
Lue lisää Kuntaliiton sivuilta: Skenaariopeli – Vuorovaikutteinen menetelmä kaupunkien ja kuntien ennakointityöhön