Autonominen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on oleellinen osa demokraattista yhteiskuntaa ja sen vaalimiseen tulee kiinnittää huomiota myös Suomessa.
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa -tutkimushanke selvitti, miten erilaiset muutokset toimintaympäristössä, kuten talouden muutokset, yhteiskunnan yksilöllistymiskehitys ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet kansalaisyhteiskuntaan viime vuosikymmeninä. Demos Helsingin, SYKE:n sekä Jyväskylän ja Lapin yliopistojen hanke laati kahdeksan suositusta, joilla sen autonomiaa, yhdenvertaisuutta ja elinvoimaa voidaan tukea ja vahvistaa.
Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, mutta yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikat ovat alkaneet yhä enemmän ohjata kansalaistoimijoita. Vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskunnasta on siirrytty kohti mallia, jossa valtio rahoittaa järjestöjä strategisista lähtökohdistaan projektiluontoisesti. Vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan kyky tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee samoin kuin niiden mahdollisuus vapaasti kritisoida valtiota. Samalla “neljännellä sektorilla” tapahtuvan kansalaistoiminnan yleistyminen muuttaa kansalaistoimintaa ja sen suhdetta julkiseen valtaan.
Kansalaisyhteiskunnan ja julkisten rahoittajien välistä yhteistyötä pitää lisätä ja rahoittajien käytäntöjä yhtenäistää yhdistysten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Sen keskittymistä pitää välttää tukemalla vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä ja liikkeitä. Kansalaisyhteiskunnan autonomian, yhdenvertaisuuden ja elinvoiman takaamiseksi sen riippuvuutta rahoittajan strategisista tavoitteista tulee vähentää.
Raportti on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).
Raportti: Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa
Policy Brief: Kansalaisyhteiskunnan autonomia haastettuna
Lisätietoja:
vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, Demos Helsinki,
p. 040 722 4931, julia.jousilahti@demoshelsinki.fi