Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen täyttyminen edellyttää kehitysharppauksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Infrastruktuuri mahdollistaa, tai kaataa Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen. Yhteistä suurelle osalle ilmastotoimista on se, että ne edellyttävät merkittävää infrastruktuurin kehittämistä, olipa kyse sitten liikenteen sähköistämisestä, raideliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisestä, uusiutuvan energian…
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen täyttyminen edellyttää kehitysharppauksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Infrastruktuuri mahdollistaa, tai kaataa Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen.
Yhteistä suurelle osalle ilmastotoimista on se, että ne edellyttävät merkittävää infrastruktuurin kehittämistä, olipa kyse sitten liikenteen sähköistämisestä, raideliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisestä, uusiutuvan energian tuotannosta tai hukkalämmön keräämisestä teollisuudesta tai viemäriverkosta. Turvallisilla ja nopeilla tietoverkoilla, sekä hiilineutraaleilla palvelinkeskuksilla on myös tämän tavoitteen saavuttamisessa tärkeä roolinsa.
Hiilineutraaliin infrastruktuuriin liittyy kuusi erityistä haastetta ja ratkaistavaa kysymystä:
1.
Teknologia & materiaalit: Miten tuotantotavat ja prosessit muuttuvat hiilineutraaleiksi ja miten hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa?
2.
Koulutus & osaaminen: Kuinka hiilineutraali kiertotalous ja kestävyys saadaan lähtökohdaksi rakentamiseen ja koulutuksen keskiöön?
3.
Taloudellisuus & rahoitus: Miten hiilineutraali siirtymä saadaan taloudellisesti kannattavaksi?
4.
Poliittinen ohjaus & lainsäädäntö: Millä poliittisilla ohjausmenetelmillä saadaan koko ala siirtymään nopeasti kohti hiilineutraaliutta?
5.
Asenneympäristö: Mitä tulisi tapahtua, että kestävämmät elämäntavat ja saastuttavan kulutuksen vähentäminen ohjaisivat myös infrastruktuurialaa ja liiketoimintaa? Kuinka varmistetaan kompensaation käyttö viimeisenä keinona päästöjen vähentämiseksi?
6.
Tiedolla johtaminen: Mikä on hiilineutraalin infrastruktuurin visio tulevaisuteen? Mitkä ovat yhteiset periaatteet, millä hiilineutraaliutta lasketaan ja seurataan?
Infrastruktuuri hiilineutraalissa Suomessa vuonna 2035 -hanke oli Demos Helsingin ja Raklin koordinoima 12 organisaation yhteishanke, jonka tavoitteena oli yksittäisten hankkeiden yläpuolelle menevän kokonaiskuvan luominen vähähiilisen yhteiskunnan infrastruktuurista – siitä miten infrastruktuuri mahdollistaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2035.
Infra 2035 – projekti syntyi tulevaisuuskuvan rakentamiseksi sekä synergioiden ja vaikuttavimpien toimenpiteiden tunnistamiseksi. Hankkeessa mukana olleet organisaatiot: AFRY, Destia, Green Building Council Finland, Helen, HSY, OP, Skanska, Tampereen kaupunki, Uponor, Vantaan kaupunki, Väylävirasto, Ympäristöministeriö.
Tämä julkinen versio hankkeen loppuraportista tiivistää hankkeen sisällöt neljässä osassa. Ensin esitellään hankkeen tavoitteet ja käytetyt menetelmät. Tämän jälkeen kuvataan hankkeen julkisesti jaettavat tulokset sekä näiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.