Globaalit muutospaineet haastavat Suomen talouspolitiikan lähtökohtia

Valtiolta tarvitaan jatkossa entistä aktiivisempaa roolia talouden ohjauksessa. 26. huhtikuuta julkaistun selvityksen mukaan lyhyen aikavälin kriisit, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota, ovat edellyttäneet valtiolta poikkeuksellisia toimia talouden ja yhteiskuntien toimintakyvyn turvaamiseksi.

 

Hallituksen talousneuvoston tarpeisiin toteutettu selvitys tarkasteli, miten globaalin toimintaympäristön muutokset muuttavat valtion roolia talouden ohjauksessa Suomessa. Demos Helsingin, OECD:n New Approached to Economic Challenges -yksikön ja BIOS-tutkimusyksikön selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintä, geopoliittisten jännitteiden aikaansaama talouden blokkiutuminen sekä väestön ikääntyminen ja uusien teknologioiden vaikutukset edellyttävät valtiolta entistä vahvempaa roolia talouden ohjaamisessa sekä uusia kyvykkyyksiä. Muutospaineet myös haastavat Suomen talouspolitiikan pitkää linjaa.

 

Suomen talouspolitiikkaa on perinteisesti leimannut pyrkimys julkisen talouden tasapainoon julkisia menoja ja velkaantumista hillitsemällä. Suomi on myös suhtautunut kriittisesti syvempään talouspoliittisen integraatioon EU:ssa. Tilanteessa, jossa ekologisen kriisin ratkaiseminen synnyttää miljardien eurojen investointipaineet ja Yhdysvallat ja Kiina panostavat vihreisiin teknologioihin ennennäkemättömiä summia, Suomessa joudutaan etsimään oikeaa tasapainoa julkisen talouden tasapainottamisen ja vihreän siirtymän edellyttämien julkisten investointien välillä. Vihreän siirtymän toteuttaminen ja esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentaminen sodan jälkeen voivat nostaa esiin kysymyksen entistä tiiviimmän talouspoliittisen yhteistyön vahvistamisesta EU:ssa.

 

Yhdysvaltojen panostaessa massiivisesti kotimaiseen tuotantoon myös Euroopassa on alettu ajaa entistä aktiivisempaa teollisuuspolitiikkaa. Geopoliittisten jännitteiden kiristyessä Eurooppa joutuu panostamaan entistä enemmän omavaraisuuteen kriittisillä aloilla, kuten energiasektorilla. Suomen tulee olla aktiivisesti ja ennakoiden mukana keskusteluissa, kun kauppa- ja teollisuuspolitiikan muutoksia tehdään EU:ssa niin, että muutokset toimivat myös pienempien EU-maiden hyväksi.

 

Työmarkkinapolitiikassa voidaan tulevaisuudessa tarvita uusia valtion ja työmarkkinatoimijoiden välisen koordinaation malleja esimerkiksi väestön ikääntymisen, vihreän siirtymän ja teknologioiden kehityksen aikaansaaman elinkeinorakenteen murroksen ohjaamiseksi ja inflaatiopaineiden hillitsemiseksi myös työmarkkinapolitiikan keinoin.

 

Muutospaineiden keskellä menestyminen edellyttää valtiolta entistä aktiivisempaa roolia talouden ohjauksessa. Oleellisia ovat valtion kyky muodostaa ajankohtainen kokonaiskuva talouden toimintaympäristön muutoksista sekä ohjaus ja kannusteiden luominen sille, että yhteiskunnan resurssit suuntautuvat poliittisesti päätettyjen, strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Eri politiikkalohkojen ja yhteiskunnan sektoreiden nykyistä vahvemman koordinaation varmistaminen talouden murroksessa on myös tärkeää.

 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

 

Voit lukea raportin täältä.