Alankomaissa korostuu monia muita Euroopan yhteiskuntia vahvempi urbanismi. Maailman parhaat kaupungit 2019 -kurssille kutsutut suuntasivat Alankomaihin tutkimaan sen urbanismia ja kaupunkikäytäntöjä. Tämä julkaisu kokoaa kurssin työskentelyn antia ja pyrkii nostamaan suomalaiseen kaupunkipoliittiseen keskusteluun ajankohtaisia näkemyksiä ja avauksia. Julkaisun ovat toimittaneet Tuomas Ilmavirta Aalto-yliopistosta ja Kaisa Schmidt-Thomé Demos Helsingiltä.
Maailman parhaat kaupungit -kurssin keskiössä on urbanismi. Suomessa suurten kaupunkiseutujen asukasmäärä on ollut pitkään kasvu-uralla. Yhdyskuntarakenteessa kaupungistuminen on näkynyt sekä kokonaan uusien kaupunginosien rakentamisena että vanhojen tiivistämisenä. Voidaan kuitenkin kysyä, millaista urbanismia kasvu on tuottanut.
Laadukkaassa urbanismissa kiinnitetään huomiota siihen, miten tilat kehystävät arkeamme ja miten ne voivat vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun, arjen sujuvuuteen ja resurssiviisaiden elämäntapojen mahdollistamiseen. Laadukas urbanismi antaa tilaa luovuudelle. Siinä ei pelata pelkillä brändeillä eikä kuljeta kaupallisten kulissien keskellä, vaan annetaan ihmisille tilaa olla ja toimia.
Alankomaissa urbanismilla on pitkät juuret
Mielikuva hollantilaisista kaupungeista on urbaani, ja kulutuksen ympärille rakentuvien kehittämisbrändien sijaan mieleen nousevat monipuolinen asuminen, tiivis kaupunkirakenne, pyöräily ja arkiset elämisen kulttuurit. Alankomaissa kaupunkimaisuus ei ole ensisijaisesti keino etsiä taloudellista kasvua, vaan tapa asua ja elää. Tällä ajattelulla on pitkät yhtäältä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, toisaalta paikkaan liittyvistä maantieteellisistä lähtökohdista kumpuavat juurensa.
Alankomaat tarjoaakin erinomaisen lähtökohdan pohtia, kuinka kaupunkimaisuus voi parantaa asukkaiden elämänlaatua sekä tukea kaupunkien taloudellista kasvua niin, että se ei heikennä minkään asukasryhmän asemaa eikä koettele planeettamme kantokykyä. Tiiviisti ja huolella rakennettu Alankomaat on myös erinomainen maa tarkastella kaupunkitilan merkitystä tämän mahdollistamisessa ja synnyttämisessä.
Monissa Alankomaiden kaupungeissa kaupunkipolitiikan yksi todellinen moottori näyttääkin olevan kansalaisyhteiskunta, joka haastaa hallintoa ja poliitikkoja kaupunkikehittämisessä. Tämä heijastuu kaupunkipolitiikkaan paitsi moniäänisyytenä, myös politiikan kunnianhimon tason kohottajana.
Monissa Alankomaiden kaupungeissa kaupunkipolitiikan yksi todellinen moottori näyttää olevan kansalaisyhteiskunta.
Maailman parhaat kaupungit 2019 -kurssille kutsutut kokoontuivat pohtimaan suomalaiskaupunkien kehittämisen tarpeita ja Alankomaiden ajankohtaisia kysymyksiä ja kiinnostavia esimerkkejä keväällä 2019 tehdyn opintomatkan lisäksi seminaaritapaamisiin sekä pienryhmäsessioihin.
Tämä julkaisu kokoaa kurssin työskentelyn antia ja pyrkii nostamaan suomalaiseen kaupunkipoliittiseen keskusteluun ajankohtaisia näkemyksiä ja avauksia Alankomaista. Julkaisun loppuun on nostettu seitsemän keskustelunavausta, joiden toivotaan tuovan virikkeitä keskusteluun suomalaisten kaupunkien kehittämisestä.
Kirjan tekstit ovat kirjoittaneet kurssin osallistujat. Julkaisun toimittajat ovat Kaisa Schmidt-Thomé (Demos Helsinki) ja Tuomas Ilmavirta (Aalto-yliopisto).
Lataa julkaisu täältä.
