Demos Helsinki vastaa Antti Rinteen kysymyksiin

Ajatushautomot elävät hyvistä kysymyksistä. Antti Rinteen kysymykset hallitusneuvotteluita varten olivat hyviä kysymyksiä, joista monien parissa me Demos Helsingissä olemme käyttäneet paljon aikaa viimeisen vuosikymmenen aikana. Siksi päätimme kantaa kortemme kekoon ja tarjota aineistoja, jotka auttavat kysymyksiin vastaamisessa.

Tulevan hallituksen merkittävin tavoite on varmistaa suomalaisen yhteiskunnan uudistuminen. Seuraavien 12 vuoden aikana ilmastopäästöt on vietävä lähelle nollaa. Tämän on tapahduttava siten, että lähes jokaista yhteiskunnan osa-aluetta kohtaava muutos tapahtuu kaikkien kannalta oikeudenmukaisesti.

Tuleva hallituskausi on ensimmäinen kolmesta, jonka aikana tarvittavat muutokset täytyy toteuttaa. Samalla se on näistä kolmesta tärkein, koska tekojen lykkääminen tekee tulevien hallituskausien muutoksista entistä dramaattisempia.

Koska vastaajana ei ole puolue vaan poliittisesti riippumaton ajatushautomo, vastauksissa korostuvat Demos Helsingin pitkän aikajänteen tulevaisuuden näkökulmat. Vastaukset on muotoiltu Demos Helsingin aiemmin tuotettujen julkaisujen pohjalta.

Hallitustunnustelijan kysymyksiin on vastattu alla.

1. Millainen on hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi?

Kestävän yhteiskunnan peruspilari on, että ilmaston ja ympäristön asettamat rajat määrittävät kulutusta ja tuotantoa.

Kestävän kehityksen perinteinen kolmeen pilariin (taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen) nojaava ajattelu ei riitä. Sen sijaan on otettava käyttöön kestävän kehityksen vahva tulkinta. Se tähtää siihen, että saavutamme riittävän yhteiskunnallisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tason ylittämättä planetaarisia, ympäristön kantokyvyn asettamia rajoja.

Tämä edellyttää suuria muutoksia, joihin seuraavan hallituksen on ryhdyttävä välittömästi. Kestävää politiikkaa tulee tehdä yli hallituskausien. Hiili-intensiiviset alat on saatava kunnolla vastaamaan päästöistään ja kannustettava niitä uudistumaan suuntaan, jossa ne ovat sopusoinnussa yhden maapallon kulutustason kanssa. Muutos koskee myös muita kuin suoraan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia aloja, sillä koko järjestelmämme perustuu luonnonresurssien ylikulutukseen.

TAVOITE: Suomalaisen yhteiskunnan tuotanto ja kulutus ovat Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen raja-arvojen puitteissa hallituskauden päätteeksi.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
Polku2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi

2. Miten Suomi voi olla kokoaan suurempi maailmalla?

Suomi on sitoutunut YK:n Agenda2030:n yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa yhdistyvät taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Aikaa ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen on 12 vuotta.

Ilman mitattavia tavoitetasoja emme voi tietää, milloin Suomi on saavuttanut tavoitteensa. Vuoden 2019 valtion budjetissa tehtiin huomattavia parannuksia kestävän kehityksen tarkasteluun. Määrärahojen yhteyttä Agenda2030:n tavoitteisiin selkeytettiin ja talousarvioesityksen yleisperusteluihin sisällytettiin vaikuttavuusarviointi, jonka painopisteenä on hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi. Jotta kestävän kehityksen budjetoinnista ja arvioinnista olisi todellista hyötyä, pitää seuraavan hallituksen määrittää konkreettiset ja mitattavat tavoitetasot Agenda 2030:n tavoitteille laajassa, osallistuvassa prosessissa tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa

Kun tavoitetasot on määritelty, voimme ensimmäisenä maana maailmassa hahmotella kansallisen tiekartan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tähän meillä on maailman parhaat mahdollisuudet, sillä Suomi on jo nyt maailman parhaimmistoa kestävässä kehityksessä suoriutumisessa.

llmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään kansallisella tasolla. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa erinomaiset puitteet priorisoida aikamme suurinta haastetta, ja tuoda ilmastokysymykset Euroopan Unionin päiväjärjestykselle. Ilmastobarometrin mukaan 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastokriisin ratkaisun on oltava Suomen puheenjohtajuuskauden ja seuraavan hallituksen kärkiteema.

TAVOITE: Suomi saavuttaa ensimmäisenä maana maailmassa kestävän kehityksen tavoitteet.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
Polku2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi

3. Miten Suomi säilyy turvallisena oikeusvaltiona?

Turvallisuus on tunne, joka on otettava tosissaan. Ilmastonmuutos, muuttoliike, eriarvoisuuden kokemus ja digitalisaatio tulevat lisäämään yleistä turvattomuuden tunnetta, ellei yhteiskunnan rakenteita muuteta vastaamaan näihin haasteisiin.

Sisäisen turvallisuuden riskitekijät Suomessa liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin muutosilmiöihin: digitalisaatioon, polarisaatioon ja monimutkaisuuden lisääntymiseen. Sisäistä turvallisuutta vahvistetaan edistämällä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tekemällä vaalikaudet ylittävää, tietopohjaista politiikkaa.  

Monimutkaisuuden lisääntyminen vaatii uudenlaisia näkökulmia ja ratkaisuja sisäiseen turvallisuuteen. Kiihtyvä tiedonvälitys on sekä turvallisuuskysymys että kysymys oikeudenmukaisuudesta. Disinformaation määrä vaikuttaa ihmisten koettuun turvallisuuden ja turvattomuuden tunteeseen.  Miten varmistetaan demokratian toimivuus, kun eri tahoilla on kokonaan uudenlaisia keinoja vaikuttaa tahattomasti tai tietoisesti ihmisten luottamukseen?

Valtioiden ja liikkeiden ohella myös kansainvälisillä alustayrityksillä on suuria vaikutuksia paikalliseen elinkeinoon, tietoturvaan ja  yhteisöllisyyteen. Näiden haasteiden ratkaiseminen vaatii uudenlaista yhteiskunnallista konsensusta ja instituutioita datan, alustojen ja informaation ihmislähtöisestä regulaatiosta.

TAVOITE: Suomalaisten turvallisuudentunne ei kärsi ilmastonmuutoksen, voimistuvan muuttoliikkeen ja digitalisaation seurauksena.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
Sisäisen turvallisuuden tila (Demos Helsinki osallistui 2025-osion valmisteluun)
Winland – Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke tarkastelee Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta osana kokonaisturvallisuutta.

4. Kuinka Suomesta tulee yhä elinvoimaisempi?

Kukoistavat kaupungit ovat keino tehdä Suomesta kansainvälisesti yhä menestyvämpi ja elinvoimaisempi.

Taloudellista arvoa syntyy siellä, missä erilaiset ihmiset elävät tiiviissä vuorovaikutuksessa ja siellä, missä töitä tehdään tänään paremmin kuin eilen. Lähellä toisiaan olevat ihmiset synnyttävät enemmän ja parempia ideoita kuin kaukana toisistaan olevat. Arvoa syntyy kaupungeissa, ihmisten vuorovaikutuksessa.

Kaupungistumisessa Suomi on kiinnikurojan asemassa muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna. Viime vaalikaudella puhuttiin maakuntien määrästä. Nyt tarvitaan enemmän puhetta siitä, näemmekö Tallinnan, Tukholman, Helsingin, Turun ja Tampereen välillä nopeita liikenneyhteyksiä, jotka yhdistävät miljoonat ihmiset ja ideat toisiinsa.

Kaupungistumisen kannalta olennaiset kysymykset liittyvät seuraavien vuosikymmenten aikana muuttuvaan työelämään, kansainväliseen muuttoliikkeeseen, liikenneinfrainvestointeihin, kiinteistömarkkinoiden kehitykseen ja kaupunkien houkuttelevuuteen.

Elinvoimainen Suomi tarkoittaa investointeja suomalaisiin kaupunkeihin ja toisiinsa kytkeytyneisiin kaupunkiseutuihin. Kaupungeissa on oltava asuntoja, joihin ihmisillä on varaa muuttaa ja liikenneinvestoinnit taas tekevät asuinaluiden rakentamisesta mahdollista ja kannattavaa. Näin synnytettävien asumisen ja liikkumisen ratkaisujen on oltava hiilineutraaleja viimeistään 2030-luvun alussa. Ilman tämän reunaehdon huomioimista kaupunkien elinvoima ei tule olemaan pitkäikäistä.

Kun maailmantalouden painopiste siirtyy kohti itää, ei myöskään pidä olettaa, että yksikään eurooppalainen valtio tai kaupunki olisi yksin riittävän vahva saavuttaakseen globaalisti merkittävän aseman. Tulevaisuutta on suunniteltava koko pääkaupunkiseudun, Suomen, Itämeren alueen ja Euroopan kannalta.

TAVOITE: Suomi tukee kukoistavien kaupunkien kehittymistä, joissa tuotetaan koko Suomea hyödyttäviä ideoita.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
Kaupungistumisen käännekohdat: Skenaarioita Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta 2039
The Zone of Open Optimism: Skenaario Tallinna–Helsingin metropolialueesta 2030-luvulla
Roope Mokan kolumni: Vain suuret kaupungit synnyttävät kaikkia hyödyttäviä ideoita

5. Kuinka rakennetaan keskinäisen luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi?

Työn tekeminen on määriteltävä uudelleen. Teollisen ajan lupaus pysyvästä työpaikasta ei ole enää uskottava. Luottamuksen Suomi tarvitsee uuden lupauksen: että jokaisella on kyky ja mahdollisuus osallistua itse määrittelemällään tavalla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kysymykset työelämän sääntelyn osapuolista ja työelämän kehittämisestä, perhevapaista sekä palkkatasa-arvosta ovat tärkeitä kysymyksiä. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi tarvitsee kuitenkin laajemman työn ja työtä vailla olemisen uudelleenmäärittelyn.

Lupaus pysyvästä työsuhteesta on päivitettävä, sillä tulevaisuuden Suomi ei voi pitää tällaista lupausta kaikille suomalaisille. Sen tilalle on annettava uskottava lupaus siitä, että jokaisella on aidosti kyky ja mahdollisuus osallistua kestävämmäksi ja mielekkäämmäksi kehittyvän yhteiskunnan rakentamiseen itse määrittelemällään tavalla.

Erityisen tärkeään rooliin uuden lupauksen pitämisessä nousee toimivan jatkuvan oppimisen järjestelmän rakentaminen. Tämä tarkoittaa sen varmistamista, että

– Jatkuva oppiminen ei kasaannu pelkästään valmiiksi koulutetuille.
– Jatkuvan oppimisen vastuiden ja rahoituksen selventämistä yksilöiden, työnantajien ja yhteiskunnan välillä.
– Järjestelmän tekemistä sellaiseksi, että se mahdollistaa työn ohessa tapahtuvan jatkuvan oppimisen.
– Samalla yhä tärkeämpää on löytää uudenlaisia tapoja tunnistaa ja arvostaa ihmisten jo olemassa olevaa osaamista

TAVOITE: Lupaus pysyvästä työsuhteesta muutetaan lupaukseksi saatavilla olevasta työstä.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:

100 Million New Jobs: New Promise of Freedom for a Successful EU
Jatkuvasta oppimisesta totta – kolme ratkaistavaa haastetta

6. Miten rakennetaan kestävän talouden Suomi?

Kestävän talouden Suomi voidaan synnyttää rohkeilla Suomen kilpailukykyä parantavilla uudistuksilla.

Katsoi asiaa miltä kantilta tahansa, Suomen kustannukset tulevat kasvamaan muun muassa väestökehityksen vuoksi. Kestävän talouden Suomessa on helpot keinot käytetty tuottavuuden kasvattamiseksi.

Juuri siksi Suomessa on tehtävä monenlaisia toimenpiteitä esimerkiksi viennin ja työn tehokkuuden kasvattamiseksi ja mahdollisimman monen työpanoksen järkeväksi hyödyntämiseksi. Vaikeita keinoja kestävän talouden Suomen rakentamiseksi ovat esimerkiksi yksinkertaistuvien töiden mahdollisimman laaja automatisointi ja työttömyyden kategorian korvaaminen oppijan kategorialla.

Työtä vailla olevat ovat kirjava joukko erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten työkyvyttömät, vanhempainvapaalla olevat, monet opiskelijat, työstä ideologisista syistä kieltäytyvät ja työhön haluavat työttömät. Yleensä kun puhutaan työttömistä, tarkoitetaan juuri näitä viimeiseen kategoriaan kuuluvia ihmisiä, joista merkittävä osa haluaa töihin, mutta heille ei löydy järkevää, osaamiseen liittyvää tekemistä ainakaan lähiseudulta.

Samalla tämä kategoria on kaikista turhin – siitä voisi luopua. Kun yhä useampi aikuinen joutuu joka tapauksessa oppimaan uutta koko elämänsä aikana, mikä erottaa työttömän oppijasta? Työttömän kategorian voidaan korvata oppijalla – siis sillä, että mahdollistetaan uuden opiskelu jos ei ole töissä.

TAVOITE: Työttömän kategoria korvataan oppijan kategorialla.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
100 Million New Jobs: New Promise of Freedom for a Successful EU
Työ 2040: Skenaarioita työn tulevaisuudesta
Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta

7. Miten Suomesta tulee yhä oikeudenmukaisempi, yhdenvertaisempi ja kaikki mukaan ottava?

Julkisten palveluiden pitää huomioida niiden käyttäjän kokonaisvaltainen elämäntilanne eikä vain tiettyjä osia elämäntilanteesta erikseen. Tämä tarkoittaa suunnanmuutosta järjestelmäkeskeisyydestä ihmislähtöisyyteen.

Hyvään väestön terveyteen ja sen oikeudenmukaiseen jakautumiseen tarvitaan toimivaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, mutta myös terveyttä edistävien tekijöiden huomioimista laajasti yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla. Suomen keskeisenä terveyspoliittisena haasteena ovat suuret väestöryhmien väliset suhteelliset terveyserot, joita on vaikea oikeuttaa taloudellisin tai eettisin perustein.

Digitaalisen aikakauden julkisten palveluiden lupaus on aiempaa tehokkaampi ja ihmislähtöisempi palvelutuotanto. Tämän toteutuminen edellyttää asiakastarpeet edellä muotoiltuja palveluita, palvelutoiminnan laajaa digitalisointia ja monimuotoista yhteistyötä. Nämä edellytykset vaativat teknologisia valmiuksia, ihmisen asettamista keskiöön ja saumatonta yhteistyötä julkisen hallinnon organisaatioiden välillä.

TAVOITE: Sosiaaliturvajärjestelmän ja muiden hyvinvointipalveluiden pirstaloituneita rakenteita korvataan elämäntapahtumalähtöisellä palvelutuotannolla.  

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
Lupaus jatkuvasti oppivasta digitaalisen aikakauden julkisesta hallinnosta
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus
Terveys 2050 – Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta
Universalism in the Next Era

8. Kuinka tuetaan osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomea?

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi vahvistuu, mikäli kaikkien uteliaisuudelle tarjotaan yhä enemmän mahdollisuuksia.

Yliopistot, tiede ja korkeakoulutus ovat tehokkaita tapoja vahvistaa kansakunnan taloudellista menestystä ja kestävää kasvua. Yliopistojen tärkeimmät vaikutukset yhteiskuntaan syntyvät kuitenkin hitaasti, välillisesti ja ennustamattomasti. Ilmastonmuutosta tai otsonikerroksen ohenemista ei olisi olisi havaittu, eikä niiden syitä tunnistettu ajoissa ilman yliopistoissa tehtyä perustutkimusta.

Tutkijoita on kuultava aiempaa paremmin päätöksenteossa, ja tieteellistä tietoa  tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Tutkijat osaavat kertoa, mitkä ovat heidän näkökulmastaan merkittäviä yhteiskuntaa ja eri aloja haastavia ongelmia, joihin tutkimusta, tutkimusrahoitusta ja koulutusta tulisi kohdistaa. Näin syntyy uusia kanavia, joilla yliopistot muuttavat maailmaa.

Tutkitun tiedon, sivistyksen ja kriittisen ajattelun tarve tulee kasvamaan. Yliopistojen vahvin tapa vaikuttaa yhteiskunnassa on tarjota reitti maailman parhaaseen tietoon. Siksi yliopistojen tulee monipuolistaa ja vahvistaa suhdettaan koko kansaan: aikuisväestön kanssa tulee panostaa jatkuvaan oppimiseen ja jokaiselle nuorelle on tärkeä vahvistaa uskoa siihen, että hänestä voi tulla yliopisto-opiskelija sosioekonomisesta taustasta huolimatta. Tieteellisen maailmankuvan avaaminen jokaiselle koulutustasosta riippumatta on entistäkin tärkeämpää.

TAVOITE: Yliopistojen sivistystehtävää laajennetaan ja yliopistot monipuolistavat suhdettaan koko kansaan.

Demos Helsingin lukusuositus puolueille:
Tutkitun tiedon, sivistyksen ja kriittisen ajattelun tarve kasvaa – 4 teesiä yliopistoista 2020-luvun Suomessa

9. Miten sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistusta tulisi lähteä toteuttamaan?

Kun siirrymme kohti jälkiteollista ja jälkifossiilista aikaa, tarvitsemme ratkaisuja, jotka lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukevat ihmisiä toimimaan osana muuttuvaa yhteiskuntaa. Tällaiset ratkaisut eivät synny hetkessä, vaan vaativat pitkän aikavälin politiikkaa.

Universalismi on ollut pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen arvo. Se tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat oikeutettuja tiettyihin perusasioihin. Universalismin periaate nojaa ajatukseen ihmisten autonomiasta ja kyvystä kehittää omia kyvykkyyksiä. Samalla se luo keskeisen lähtökohdan sille, että ihmiset voivat kokea vertaisuutta ja olevansa kansalaisina oikeutettuja samoihin asioihin.

Tämän arvon toteuttamisessa sosiaaliturvaa, julkisia palveluita ja muita oikeuksia on tarkasteltava kokonaisuutena.  Tämän takia tarvittaisiin sosiaaliturvan lähtökohdaksi uudenlaista universalismin tulkintaa. Hyvinvointia voidaan tuottaa myös muilla tavoilla kuin palveluilla tai tulonjaolla. Esimerkiksi dataan, liikkumiseen ja asumiseen voi liittyä uusia universaaleja oikeuksia kuten oikeus datan yksityisyyteen tai kohtuuhintaiseen asumiseen.  

TAVOITE: Sosiaaliturvan kokonaisuudistus onnistuu.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
Tulevaisuusselonteon taustaselvitys Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta
Design for Government – kokeiluilla ihmislähtöistä ohjausta
Universalism in the Next Era: Moving Beyond Redistribution

10. Mistä lähtökohdista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulee uudistaa?

Sosiaali- ja terveydenhuolto on uudistettava kokeilujen avulla. Näin saadaan paras mahdollinen hyöty myös uusista teknologioista. Esimerkiksi ennaltaehkäisyä helpottavat hoivateknologiat ja terveydenhuollon alustat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia hoivan kustannusten vähentämiseen.

Sote-uudistuksen kaltaiset monimutkaiset muutokset eivät onnistu valtavina ylhäältä-alas suunniteltuina megaprojekteina. Suomi on edelläkävijä yhteiskunnallisten kokeilujen toteutuksessa. Tulevalla hallituskaudella tätä osaamista tulee soveltaa sote-uudistuksen toteutuksessa.

Kokeilujen avulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on mahdollista uudistaa tarvelähtöisesti ja yhteiskunnan muutosilmiöt huomioiden. Selkeä reunaehto on, että uudistuksessa on otettava huomioon digitalisaation ja kaupungistumisen megatrendit ja toisaalta tavoite hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta.

Digitalisaatio merkitsee yhä häilyvämpiä rajoja eri organisaatioiden välillä: tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tarjoavien yksiköiden kyvyt perustuvat kumppanuuksiin ihmisten, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Yhteistyön seurauksena resurssit eivät rajoitu pelkästään niiden verovaroihin kerättyihin tuloihin ja palkkalistoilla olevien työntekijöiden osaamiseen, vaan verkostomaiseen työhön eri toimijoiden välillä.

TAVOITE: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan kokeilujen kautta ja uusia teknologioita hyödyntäen.

Demos Helsingin lukusuositukset puolueille:
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus
Terveys 2050 – Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta

Artikkelin pääkuva: Julius Jansson